Akaslompolon valokuitu

Äkäslompolon valokuituverkko rakentuu sinnillä

Kun routa sulaa, alkaa noin kuudensadan asukkaan Äkäslompolossa valokuituverkon rakentaminen. Heinäkuussa valot syttyvät ensimmäisen asiakkaan mediamuuntimeen ja joulukuuhun mennessä tieto kulkee valokuitua pitkin viiteensataan osoitteeseen.

Tällainen on Verkko-osuuskunta Ylläksen Laajakaistan tämänhetkinen suunnitelma, joka ei kuitenkaan ole vielä täysin varma. Äkäslompolon kyläverkkoprojekti on monella tapaa erikoinen ja sen etenemisessä on ollut monenlaisia mutkia.

Äkäslompolon kylä on toinen Ylläksen matkailukeskuksen kahdesta kylästä. Kylän väkiluku voi huippusesongin aikaan olla yli 13 000. Väkimäärän hurja vaihtelu näkyy myös nettiyhteyksien toiminnassa. Verkko-osuuskunnan miesten kuvaus tilanteesta on osin painokelvotonta, eikä sen kuultuaan tarvitse enää erikseen kysyä, mistä idea valokuituverkosta on saanut alkunsa. Isot operaattorit eivät ole kiinnostuneet verkon rakentamisesta, joten ainoa vaihtoehto oli tehdä asialle jotain itse.

Ilman tukea vaiko sittenkin tuella?

Verkko-osuuskunta Ylläksen Laajakaista perustettiin vuonna 2013. Tuolloin alettiin selvittää verkon rakentamisen mahdollisuutta ja ihmisten kiinnostusta liittymän hankkimiseen. Apua saatiin Kolarin kunnalta ja Kuitua tunturiin -hankkeesta, jonka rahoituksella palkattu kylätiedottaja kulki ovelta ovelle selvittämässä ihmisten kiinnostusta laajakaistaliittymän hankintaan. Kartoituksen perusteella yhden liittymän hinta olisi ollut yli 3000 euroa. Hinta oli sen verran korkea, että suunnitelma laitettiin jäihin.

Kun maaseutuohjelman uusi ohjelmakausi alkoi vuonna 2014, tilanne muuttui. Aiemmin tukikelvottomiksi määritellyt Lapin matkailukeskusten kyläverkkohankkeet muuttuivat tukikelvollisiksi. Taisteluväsymyksestä huolimatta osuuskunnan perustajajäsenet päättivät yrittää uudelleen. Tavoitteeksi asetettiin hankkia niin paljon liittyjiä, että yksittäisen liittymän hinnaksi saataisiin kipurajana pidetty tuhat euroa. Osuuskunta jätti Tiedonvirtaa tunturista – kyläverkko Äkäslompoloon -nimeä kantavan hankkeen hakemuksen Hyrrään lokakuussa.

Heti joulukuussa tuli tieto, että hanke on päässyt rahoitettavien joukkoon. Lopullista päätöstä odoteltiin toukokuuhun 2016 asti. Hankkeen alustavassa suunnitelmassa tukikelpoisten kustannusten arvo oli noin 653 000 euroa, johon saatiin tukea 70 prosenttia eli noin 456 000 euroa. Nyt lähes vuosi myöhemmin osuuskunta on jo valinnut verkolle operaattorin ja liittymän ottajia on ilmaantunut jo 290. Tavoitteeksi asetetun 300 liittyjän määrä uskotaan täyttyvän ja jopa ylittyvän lähiaikoina.

Äkäslompolon alue on kyläverkkomielessä ainutlaatuinen. Osuuskunta on ottanut monessa asiassa esimerkkiä muilta valokuituhankkeilta, mutta edes parinkymmenen kilometrin päähän rakennettua Saarenputaan kyläverkkoa ei ole voinut käyttää apuna hinnoittelussa. Äkäslompolossa liittyjien määrän epävarmuus aiheuttaa ikiliikkujan, jossa lopullista hintaa on vaikea määrittää, koska verkon rakentamisen hintaa ei voi määrittää. Vaikka kylä onkin suhteellisen tiivis kokonaisuus, voi jonkun alueen rakentaminen olla suhteessa liian kallista, jos alueelta saadaan vain yksi liittyjä. Markkinoiminen on vaikeaa, kun lähes kaikki on epäselvää.

Miten tavoittaa liittyjät?

Alueella on asuin-, loma- ja liikekiinteistöjä yhteensä yli 1500. Oman haasteensa projektiin tuo loma-asuntojen omistajien tavoittaminen. Yhä edelleen löytyy niitä, jotka eivät ole asiasta kuulleetkaan.
- Omistajat ovat eri puolella maata, jopa eri puolella maailmaa. Taloyhtiöiden kokoukset ovat eri aikoina ja päätöksiä ei voi tehdä millä porukalla tahansa, kertovat verkonrakennusurakan kilpailuttamista miettimään kokoontuneet osuuskunnan hallituksen jäsenet Jarmo Alatalo, Eero Vapa ja Vesa Pantsar (pääkuvassa).
Hallitukseen niin ikään kuuluvat Kati Hursti ja Väinö Jaako sekä tukipäätöksen jälkeen avuksi saatu projektipäällikkö Rainer Mällinen eivät tällä kertaa päässeet paikalle.

Yrityksen puutteesta osuuskuntaa ei kuitenkaan voi syyttää. Vapa muistelee kirjoittaneensa aiheesta lähes jokaisessa matkailijoille suunnatun Kuukkeli-lehden numerossa.
- Lisäksi olemme tiedottaneet ainakin isännöitsijöiden, kiinteistöhuoltofirmojen, avainvälitysfirmojen, kyläyhdistyksen, matkailuyhdistyksen, Ylläksen Ystävät ry:n, postilaatikkojen ja tienhoitokuntien kautta, luettelee Alatalo.

Toinen haaste on vakuuttaa ihmiset valokuituyhteyden tärkeydestä.
- Yleinen ajatus on, että mobiiliyhteys kyllä riittää, miehet kertovat.
- Mutta liikenteen määrä kasvaa koko ajan ja yhä useampi asia siirtyy nettiin. Mitä jos se yhteys onkin tukossa juuri tärkeällä hetkellä, herättelee Alatalo.
Eniten harmittaa vastarannankiisket.
- Jos et liittymää ota, se on ihan ok. Mutta miksi pitää elämää siitä, kuinka pitää hanketta turhana.
- Ja jos pidemmälle miettii, juuri niiden mobiiliinluottajien kannattaisi eniten puhua kuidun puolesta. Jokaisen kuituasiakkaan myötä mobiilin kuormitus pienenisi taas vähän, Alatalo naurahtaa.

Liittymä on sijoitus

Viime aikoina loma-asuntojen omistajat ovat kuitenkin heränneet. Tammikuun loppuun mennessä osuuskunnan jäsenyyttä hakeneet saavat liittymän maksimissaan tuhannella eurolla. Myöhemmin liittyville takuuhinta on jonkin verran korkeampi, mutta jokainen uusi liittyjä toisi lopullista hintaa alas. Jos kaikki alueen kiinteistöt saataisiin mukaan, laskisi liittymän hinta 700–800 euroon.

- Valokuituliittymähän on sijoitus ja kohta yhtä tärkeä kuin sähkö- ja vesiliittymät. Jo nyt mökin vuokraajat kiinnittävät huomiota vuokrattavan kohteen nettiyhteyteen tai sen olemattomuuteen, miehet huomauttavat.
- Jos on jo sijoittanut ison summan loma-asuntoon, ei liittymän hinta pitäisi olla kynnyskysymys.
Jos ja toivottavasti kun verkko saadaan toimimaan kannattavasti, se alkaa ennemmin tai myöhemmin kiinnostaa myös isoja operaattoreita.

Ihan heti verkkoa ei kuitenkaan olla myymässä, koska hanketta sitoo viiden vuoden pysyvyyssääntö. Kyläverkkojen, kuten muunkin tuella rakennetun infran, tulee olla viisi vuotta siinä käytössä, mihin rahoitus on myönnetty.

Varma yhteys mahdollistaa myös etätyön ja omakin mökillä vietetty aika voi pidentyä.
- Tiedämme ihmisiä, jotka muuttavat tänne heti, kun verkko on valmis ja etätöiden sujuvuus taattu. Joitain on myös lähtenyt pois siksi, että yhteyttä ei ole, Pantsar kertoo.

- Ja jatkossa voi keväällä tehdä töitä muutoinkin kuin vain aurinkoisina päivinä, kun ihmiset ovat ulkoilemassa ja verkossa on vähän kuormitusta, lisää Vapa asian itsekin karvaasti kokeneena.

Kehittyvä kylä

Nyt on siis meneillään rakennusurakan kilpailutusvaihe, joka on taas yksi jännä kohta matkalla ennen maalia.
- Voihan olla, että tarjoukset ovat niin isoja, että kädet on nostettava pystyyn, Alatalo mainitsee.
Asiaan voi vaikuttaa esimerkiksi tämänhetkinen kilpailutilanne tai tarvikkeiden hinnat.
- Jos vaikka jossain päin on sattumoisin kaapelitehdas palanut, voi kaapeleiden hinta olla korkealla, suomentaa Alatalo.

Toiveikkuutta on kuitenkin ilmassa.
- Siinä vaiheessa, kun kaivuutyöt saadaan alkuun, ilmestyy jostain varmasti vielä kiinnostuneita. Ja eihän me ketään haluttaisi ulkopuolelle jättää. Haluaisimme, että saatu tuki leviäisi mahdollisimman monelle, miehet toteavat.
- Kun eihän me tätä itsellemme tehdä. Emme vain halua, että ainakaan tästä asiasta on tämän kylän kehittyminen kiinni, Vapa sanoo.

Osuuskunnan ei ole muutenkaan tarkoitus tuottaa voittoa. Kuukausimaksuista osa menee operaattoreille ja osa osuuskunnan kulujen kattamiseen, joita tulee muun muassa kirjanpidosta, laitetilan vuokrasta ja verkon ylläpidosta sekä mahdollisista korjaus- ja kunnostustöistä. Osuuskunnan puuhamiesten ja -naisten työpanosta tarvitaan jatkossakin.
- Liittymäsopimusten laatimisessa on luvassa lisää työsarkaa, Alatalo huokaisee.

Lue lisää Verkko-osuuskunta Ylläksen Laajakaistasta
Lue lisää Kuitua pohjoiseen –hankkeesta

Muokkauspäivämäärä: Feb 17, 2020
Teksti: Tuuli Kontio, Lapin keino
Kuvat: Tuuli Kontio, Lapin keino