Kysymys 1: "Asuinseudullani Uudellamaalla on selvitetty kahden pienehkön taajaman alueella kiinnostusta valokuituverkkoon, ja operaattori onkin tehnyt sen perusteella lähes sata sopimusta. He eivät ole silti saavuttaneet ennakkotavoitettaan, pari-kolmekymmentä tilausta puuttuisi. Hanke voi jäädä toteuttamatta. Onko olemassa mekanismeja tällaisten "hiukan kaupallisen toteutuskynnyksen alle jäävien" verkkohankkeiden tukemiseen?"
- Erityistä tukimekanismia ei tämänkaltaisten tapausten varalle ole. Kaupallisten hankkeiden osalta alueen riittävä asiakaskysyntä on olennaista, jotta hanke toteutuu. Valokuituliittymä on pitkäaikainen investointi perusinfraan ja operaattori voi korostaa tätä markkinoinnissaan, jotta asiakkaita saadaan riittävä määrä.
- Maaseuturahaston kehittämishankkeilla voidaan toteuttaa laajakaista-aktivointia ja tiedonvälitystä. Yhteyttä kannattaa ottaa Uudenmaan ELY-keskukseen tai alueen Leader-ryhmiin.
Kysymys 2: "Miten tuo loput 35% on näissä mahdollista täyttää rahoituksesta? (Maaseuturahaston laajakaistatuet)"
- Maaseuturahastosta voidaan myöntää julkista tukea enintään 65 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Loppuosa on yksityistä rahoitusta, josta vastaa tuenhakija.
Kysymys 3: "Rahoituspohjan on tosiaan oltava kunnossa. ELY-hankkeelle voi saada jopa 20% ennakkoa. Se ei kuitenkaan riitä kyläyhdistyksen kassaksi. Miten maaseutuohjelman kautta tuetun pienen kyläverkon rakentaja voi järjestää siltarahoituksen hankkeelleen?"
- Tulevan kauden säädöksiä tehdään parhaillaan. Siltarahoitukseen liittyvät haasteet ovat keskustelussa säädösten valmistelussa. Valitettavasti vastauksia ei vielä ole valmiina koskien tulevaa rahoituskautta 2023 eteenpäin.
Kysymys 4: "Milloin nämä tulee jakoon 2023? (Maaseuturahaston laajakaistatuet)"
- Ennakkotietojen mukaan uusi hankekausi alkaa vuoden 2023 alkupuolella.
Kysymys 5: "Onko maaseuturahastojen jaettavissa tuissa muita rahoituslähdevaatimuksia? Esim. Traficomilla 33 % maksimissaan kunnille. Tuista voi ilmeisesti tulla 100 % kaikista kustannuksista jos tukia on haettu useasta lähteestä?"
- Maaseuturahaston tuessa ei ole vaatimusta kunnan rahoitusosuudesta. Sekä Maaseuturahaston että Traficomin tukea haettaessa tarkastellaan muut samalle alueelle jo myönnetyt tuet. Päällekkäistä tukea ei samalle verkon osalle voi saada.
Kysymys 6: "Onko tulevassa rahoituserässä edelleen hakijan liikevaihtoon liittyviä säännöksiä? (Maaseuturahaston laajakaistatuet)"
- Liikevaihtoon liittyvä rajoitus tulee ennakkotietojen mukaan poistumaan.
Kysymys 7: "Hyväksytäänkö tuohon maaseuturahoitukseen todennettaviin kuluihin talkootyötä?"
- Talkootyö osana yksityistä rahoitusosuutta on mukana suunnitelmissa ja jos EU-komissio sen hyväksyy, hyväksi käytännöksi koettu menettely jatkuu.
Kysymys 8: "Tuleeko olemaan säädäntö, mihin voi saada vain CAP-tukea ja toisaalta mihin vain RRF-tukea laajakaistarakentamisessa, jos nämä välineet eivät saa kilpailla keskenään?"
- Tämänkaltaista sääntelyä ei ole. Maaseuturahaston tuki (CAP) ja Traficomin laajakaistatuki (RRF) soveltuvat osin samankaltaisille alueille, mutta alueita ei jaeta etukäteen siten, että ne olisivat yksinomaan vain toisen tukivälineen käytössä. Molempien tukien hakuvaiheessa tarkastellaan samalle alueelle aiemmin myönnetyt muut tuet ja se voi vaikuttaa myönnettävän tuen määrään.
