Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 avulla edistettiin työllisyyttä, parannettiin yrittäjyyden ja ruoantuotannon edellytyksiä, hoidettiin ympäristöä ja kehitettiin maaseudun palveluja.
Vuosien 2007–2013 aikana maaseutuohjelmalla myötävaikutettiin jopa 75 000 työpaikan syntymiseen tai säilymiseen maaseutualueilla. Näistä lähes 8 000 oli uusia työpaikkoja. Muut ovat säilytettyjä ja hankkeiden tai investointien toteutusten aikaisia työpaikkoja. Tämä selviää ohjelmakauden tuloksista, joita käsiteltiin seurantakomitean viimeisessä kokouksessa maanantaina Turussa.
– Tulokset osoittavat vahvasti, että maaseutuohjelman toimenpiteillä on pystytty synnyttämään elinvoimaa maaseudulle, seurantakomitean puheenjohtajana toiminut maatalousneuvos Esko Juvonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Uskoa maaseudun tulevaisuuteen riittää: tukea lähes 3 000 uudelle nuorelle viljelijälle
Maaseudulla on uskoa tulevaisuuteen ja uusiin yrittäjiin. Tukea myönnettiin yli 10 000 yritykselle yritysten investoidessa esimerkiksi uuteen tekniikkaan tai rakennuksiin, kehittäessä toimintaansa tai käynnistäessä aivan uutta liiketoimintaa. 70 % yrityksille myönnetystä rahoituksesta suuntautui mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen.
Uutta puhtia maaseudulle toivat myös nuoret viljelijät: sukupolven- ja omistajanvaihdoksiin liittyvää nuoren viljelijän aloitustukea sai lähes 3 000 viljelijää. Maatiloja myös kehitettiin runsaasti. Lähes 1 800 maatilaa haki investointitukea maatilan toiminnan tehokkuuden sekä taloudellisten ja tuotannollisten olosuhteiden parantamiseksi. Investointeja rahoitettiin myös kokonaan kansallisella rahoituksella.
Luonnonmukaisen tuotannon ala kasvoi ohjelmakauden aikana 190 000 hehtaariin. Myös eläinten hyvinvoinnin hyväksi tarjotut mahdollisuudet kasvattivat suosiotaan: kaikista Suomen sikatiloista 76 %:lla ja nautatiloista 41 %:lla oli ohjelmakauden lopussa eläinten hyvinvointia edistävä sitoumus.
Maaseudun ympäristötyö oli ohjelmassa keskeisessä roolissa. Ympäristötoimiin sitoutui 90 % viljelijöistä. Ympäristötoimien ansiosta typpitase, jolla tarkoitetaan hyödyntämättä jääneen typen määrää, on saatu laskemaan 40 %:a vuodesta 1995 vuoteen 2015. Vastaavasti fosforitase on laskenut 79 %:a.
Vuosina 2007–2013 toteutettiin noin 6 000 maaseudun kehittämishanketta. Hankkeiden avulla parannettiin maaseudun saavutettavuutta ja palveluja, nuorten harrastusmahdollisuuksia, maaseudun asukkaiden yhteisöllisyyttä sekä yritysten yhteistyötä. Ohjelmakaudella toteutettiin myös hankkeita, joiden avulla edistettiin maahanmuuttajien kotouttamista ja vahvistettiin osallisuutta.
Maaseudun tietoliikenneyhteyksiä parannettiin 76 laajakaistahankkeen avulla. Tietoliikenneyhteyksien avulla maaseudun palveluita on monipuolistettu ja yritysten toimintaedellytyksiä parannettu.
Paikalliseen kehittämiseen panostavien Leader-ryhmien työn kautta kasvatettiin aktiivisuutta alueiden kehittämiseksi, vahvistettiin yhteenkuuluvuuden tunnetta lisääntyneen talkootyön avulla ja aktivoitiin resursseja alueen kehittämiseen.”
Ohjelmakauden varat hyödynnettiin 98,4 prosenttisesti
Ohjelmakauden 2007–2013 kokonaiskustannusten arvioitiin olleen noin 8,5 miljardia euroa. Suuri osa ohjelman toimista päättyi jo vuoden 2014 lopulla, mutta loppumaksuja haettiin maksettaviksi vielä runsaasti vuoden 2015 aikana. Lopulliseen toteumaan voidaan olla tyytyväisiä.
– Suomi hyödynsi maaseudun kehittämiseen EU:lta saamansa rahoituskehyksen 98,4 prosenttisesti. EU-raha saatiin siten tuloutetuksi Suomeen erittäin hyvin. Siitä voimme osoittaa kiitoksemme tehokkaasti toimineelle hallinnolle. Ohjelman toimeenpanosta vastannut Maaseutuvirasto sekä rahoituspäätöksiä tehneet ELY-keskukset, Leader-ryhmät ja kunnat ovat tehneet suuren työn maaseudun kehittämiseksi, Juvonen kiittelee.
Maaseutuohjelma on keskeisin väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämisessä. Käynnissä oleva uusi ohjelmakausi kattaa vuodet 2014–2020 ja sen julkinen rahoitus koko ohjelmakaudella on 8,181 miljardia euroa.
Lisätietoja:
maatalousneuvos Esko Juvonen, 02951 62 271
maaseutuekonomisti Virva Terho, 02951 62 141
etunimi.sukunimi@mmm.fi
arkisto.maaseutu.fi
Lisätietoja tuenhakijoille:
ELY-keskukset ja Leader-ryhmät
