Maatalous uudistuu investoimalla
Vuonna 1995 Suomessa oli 100 000 maatilaa ja vuonna 2015 enää 51 000. Vuonna 1995 joka toisella tilalla oli kotieläimiä, nyt vain joka kolmannella. Eläinten määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt yhtä rajusti. Rakennemuutos on tarkoittanut maatilojen vähenemistä ja niiden koon kasvua.
Suuret tilat investoivat
Tuotantoa jatkaneet yritykset ovat halukkaita kehittämään toimintaansa, investoimaan uusiin tuotantorakennuksiin ja tekniikoihin. Suomessa tilan keskikoko on reilut 40 hehtaaria kun se EU-maissa on keskimäärin 16 hehtaaria. Suomen merkittävimmissä kilpailijamaissa keskikoko on kuitenkin paljon suurempi, esimerkiksi Tanskassa 70 hehtaaria.
Maaseutuohjelman investointitukea saaneet tilat ovat olleet keskimääräistä suurempia. Esimerkiksi uuteen navettaan tukea saaneilla tiloilla lehmäpaikkojen määrä oli investoinnin jälkeen keskimäärin noin 80 kun se kaikilla tiloilla oli 35 lehmää vuonna 2016.
Maataloudessa työskentelevien määrä on vähentynyt merkittävästi. Edelleen suuri osa Suomen tiloista on yhden tai kaksi perheenjäsentä työllistäviä perheviljelmiä, mutta ulkopuolisen työvoiman määrä kasvaa jatkuvasti maatilojen laajentaessa. Noin kolmasosa tiloista on laajentanut toimintaansa myös maatalouden ulkopuolelle.
Investoinnit uudistavat suomalaista ruoantuotantoa
Investointituen avulla edistetään maatilojen rakennushankkeita sekä kone- ja laitehankintoja, jotka parantavat toiminnan tehokkuutta. Samalla parantuvat ympäristön tila ja eläinten hyvinvointi. Investoinnit parantavat maatalouden kannattavuutta ja tuovat kuluttajien saataville enemmän ja parempia tuotteita. Uudet tuotantorakennukset edistävät eläinten hyvinvointia ja niissä myös viljelijän on parempi työskennellä.
Tuet ohjaavat valitsemaan ympäristön kannalta suotuisia tuotantomenetelmiä. Investointituella on vuoden 2008 jälkeen rakennettu joka vuosi 100–150 bioenergia- ja lämpökeskusta maatiloille. Neuvonnan ja investointien avulla maatilojen energiatehokkuus on parantunut, ja maatalouden energiankulutus on laskenut. Investointituki auttaa myös kehittämään lannan käsittelyä ja varastoimista ympäristöystävällisemmäksi.
Maaseutuohjelman arviointien mukaan jopa kaksi kolmasosaa investoinneista jäisi tekemättä ilman tukea. Vuosina 2015–2021 on rahoitettu lähes 14 000 maatalouden investointia, joille on myönnetty avustusta yli 700 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 800 miljoonaa euroa.
Aloitustuki kannustaa viljelijää uran alkutaipaleella
Nuoren viljelijän aloitustukia sai vuosina 2015–2021 noin 2000 uutta yrittäjää. Korkeintaan 40-vuotiaalle maatilayrittäjyyteen ryhtyvälle tarkoitettu aloitustuki on helpottanut maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja nuorentanut maatilayrittäjien keski-ikää.
Arvioinnin mukaan jopa 40 prosenttia aloitustukea hakeneista olisi jättänyt sukupolvenvaihdoksen tekemättä ilman tukea. Tuki on myös aikaistanut omistajavaihdoksen tekemistä.
46 % maatiloista hyödyntänyt neuvontaa
Viljelijät ovat hyödyntäneet aktiivisesti EU:n maaseuturahastosta rahoitettavaa neuvontaa maatilansa kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi tai osaamisensa kehittämiseksi esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöasioissa. Tämän rahoituskauden aikana noin 46 % maatiloista (21 633 tilaa) on hyödyntänyt neuvontaa.
Rahoituskauden aikana on tehty yli 100 000 neuvontakäyntiä maatiloille. Neuvontakäyntejä on tehty eniten alueilla, joilla on paljon maatiloja: Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
Neuvonta on viljelijälle edullista, sillä viljelijä maksaa Neuvo 2020 -palvelusta vain arvonlisäveron. Tila voi hyödyntää neuvontaa 15 000 euron edestä vuosina 2014–2022.
Viljelijät ovat tyytyväisiä neuvontaan
Maa- ja metsätalousministeriön teettämän arvioinnin tulokset osoittivat, että neuvontaa käyttäneet tilat olivat siihen erittäin tyytyväisiä. 90 % neuvontaa saaneista tiloista oli tyytyväisiä neuvonnan laatuun. Viljelijät kokevat saaneensa neuvontakäynneistä merkittävää hyötyä. Neuvonta tuo uusien tietojen kautta varmuutta ja jaksamista viljelijälle.
Tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta tutkimuksen mukaan viljelijät kokevat, että neuvonta on tuonut henkistä tukea päätöksille ja konkreettisia käytännön vinkkejä työhön. Jaksaminen on helpottunut kun asioita on voinut käydä läpi asiantuntijan kanssa.
Suosituinta on ollut ympäristöasioihin ja eläinten hyvinvointiin liittyvä neuvonta. Viljelijät ovat tilanneet neuvontaa runsaasti myös maatilojen nykyaikaistamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Neuvontaa on annettu myös liittyen eläinten terveyteen, kasvinsuojeluasioihin sekä energiatehokkuuteen ja innovaatioihin.
Luonnonhaittakorvaus mahdollistaa viljelyn pohjoisissa olosuhteissa
Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Samoilla leveysasteilla sijaitsevat muun muassa Alaska, Grönlannin eteläkärki ja Siperia. Maataloustuotannon säilymisen kannalta luonnonhaittakorvauksen merkitys on erittäin suuri. Sen avulla tasoitetaan tulotasoeroa epäsuotuisten ja suotuisten alueiden viljelijöiden välillä.
Luonnonhaittakorvaus on merkittävä kannattavuuden parantaja suomalaisilla maatiloilla. Kannattavuus on elinehto sille, että maatiloille saadaan jatkajia. Kannattava maatalous mahdollistaa elinvoimaisten maatilojen säilymisen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämisen sekä maaseutualueiden taloudellisen kehityksen. Maatalous puolestaan ylläpitää paitsi kotimaista ruuantuotantoa, myös avoimia maaseutumaisemia ja luonnon monimuotoisuutta.
Vasta kun maatalous on taloudellisesti kannattavaa ja tilalla on tulevaisuutta, viljelijät pystyvät hyödyntämään muita maaseudun kehittämistoimenpiteitä, investoimaan ja panostamaan ympäristötoimenpiteisiin.
Maaseudun innovaatioryhmät ratkovat maatalouden haasteita
Maaseutuohjelmasta on vuosina 2014–2021 rahoitettu 19 maaseudun innovaatioryhmää. Maaseudun innovaatioryhmät (EIP-ryhmät) on perustettu ratkaisemaan jokin maa- ja metsätalouden käytännön ongelma. Ne parantavat maatalouden ja muun alkutuotannon tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä. Toiminnassa yhdistyvät yrittäjien käytännönläheinen osaaminen ja muiden asiantuntijoiden tietämys.
Ryhmät jakavat syntyneen innovaation yleiseen käyttöön. Vuosina 2014–2021 innovaatioryhmissä on kehitetty muun muassa kaurantuotantoa, kierrätyslannoitteita, ilmastoystävällisiä toimintatapoja ja täsmäviljelyä.
Maatilojen kehittäminen
