EU tuo leveämmät hartiat maaseudun kehittämiselle

9.5. vietetään Eurooppa-päivää ja on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, millaista hyvää Suomessa on saatu aikaan EU:n maaseuturahoituksella. 95 prosenttia Suomesta on maaseutua. Siksi on luontevaa, että tällainen maaseudun suurvalta saa merkittävän osan EU:n jäsenmaksun palautuksesta juuri ruoka- ja luonnonvarasektorin rahoituksena. 72 prosenttia Suomen EU:lta saamasta rahasta tulee tämän kautta.

EU-rahoitus on 20 vuoden aikana ohjannut viljelymenetelmiä huomioimaan ympäristön ja ilmaston. Edistysaskeleita on otettu muun muassa vesien suojelussa. Rahoitus hyödyttää jokaista suomalaista ja vielä monta kertaa päivässä. Maatalouden ja maaseudun tuilla mahdollistetaan se, että saamme kotimaista, kestävästi tuotettua ruokaa. Rahoituksesta saatavat hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu ruokapöytään.

Rahoituksen saajina on monenlaisia yrityksiä, joiden joukossa on myös kasvuhakuisia ja kansainvälisillekin markkinoille tähtääviä. Ruoka-alan ohella muun muassa matkailu, teollisuus, erilaiset palvelut ja biotalous kehittyvät maaseuturahaston avulla. Maaseudun kehittämisen rahoituksella saavutetaan merkittävää lisäarvoa, koska ilman EU-osarahoitteista tukea esimerkiksi maaseudun yritysten ulottuvilla oleva rahoitus olisi paljon vähäisempi, kertoo johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä. Ilman EU:n osallisuutta paljon rahoituksen tuottamaa lisäarvoa jäisi saamatta.

Yritysrahoituksella on laajempikin maaseudun hyvinvointia tukeva vaikutus, Kalliokoski mainitsee. Rahoitus luo uutta liiketoimintaa, joka puolestaan luo työpaikkoja. Rahoituksella tuetaan myös nuorten mahdollisuutta työllistyä maaseudulla esimerkiksi start-up-tuen muodossa. Kymmenen vuoden aikana maaseuturahaston tukea saaneissa yrityksissä on luotu tuhansia uusia työpaikkoja, minkä lisäksi on säilytetty paljon enemmän vanhoja ja myötävaikutettu vielä useamman syntyyn.

Esimerkki elinvoimaa tuovasta maaseudun kehittämisestä on Leader-toiminta. - Sen avulla EU tulee lähelle kansalaista, maaseutuylitarkastaja Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä kuvaa. - Paikalliset asukkaat, yrittäjät ja kunnat saavat valtaa päättää, mitä halutaan rahoittaa. Toiminta voimaannuttaa yhteisöjä ja yksilöitä toimimaan yhdessä, ja luo siten elinvoimaisuutta, Jänis selostaa.

Maaseudun kehittäminen on lisännyt yhteistyötä eri aloilla ja alueilla toimivien välillä. Sen ansiosta pyörää ei kehitellä joka pitäjässä, vaan saadaan ulos entistä jalostetumpia ideoita. EU:n tuomaa lisäarvoa ovat myös kansainväliset verkostot ja toiminta, jotka Leaderin kaltainen toiminta mahdollistaa, Jänis muistuttaa.

Maaseuturahasto luo työpaikkoja, uudistaa ja kirittää innovaatioita, luo yhteyksiä ja osallistaa ihmisiä kaikkialla maassa hyödyntäen erilaisten alueiden vahvuuksia. Rahoitus on olemassa, jotta me kaikki koko Suomessa voisimme hyvin. Se on tulevaisuuden tekijöiden työkalu.

Esimerkkejä EU:n maaseuturahaston liikkeelle saamasta kehityksestä voit lukea osoitteessa Maaseutu.fi.

Tällä viikolla Maaseutu.fi juhlistaa Eurooppa-päivää. Seuraa somekanaviamme ja tule mukaan juhlahumuun!

Muokkauspäivämäärä: Feb 17, 2020
Teksti: Maria McPartlin ja Annukka Lyra, MMM