Maa- ja metsätalousministeriö on teettänyt kahdeksan ulkopuolista arviointia eri teemoista; neuvonnasta, osaamisesta ja innovaatioista, maatalouden ympäristökysymyksistä, työllisyys- ja aluetalousvaikutuksista sekä maatalousalan kilpailukyvystä.
Tutustu maaseutuohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tuloksiin:
Neuvo2020 hyödyttää viljelijöitä
Neuvontaa on käyttänyt Manner-Suomessa 16 459 yksittäistä tilaa eli 34 % vuonna 2018 viljelijätukia saaneista tiloista. Tämä käy ilmi neuvonnan arvioinnista.
Suuri osa neuvontatapahtumista liittyy ympäristö- ja eläinten hyvinvointitukien tukiehtoihin sekä maatilojen kilpailukykyyn. Vuonna 2017 alkanut kilpailukykyneuvonta kiinnostaa viljelijöitä erittäin paljon, ja sen osalta ohjelmakauden tavoitteet on jo ylitetty reilusti.
Maaseutuohjelmasta monipuolisia ratkaisuja uusiutuvan energian investointeihin
Maaseudulla on käynnissä rakennemuutos kohti uusiutuvia energialähteitä. Maatilat ja muut yritykset ovat investoineet ja ottaneet käyttöön ratkaisuja, joiden avulla hyödynnetään uusiutuvan energian lähteitä. Tämä selviää energiavaikutusten arvioinnista.
Maaseutuohjelmasta tuetaan uusiutuvan energian tuottamista maatiloilla ja maaseutualueiden yrityksissä. Maaseudun yritysten kohdalla kyse on energiayrittäjyydestä eli niiden tuottama energia myydään asiakkaille.
Nykyisellä investointivauhdilla vuodelle 2023 asetettua maatilojen uusiutuvan energian kokonaisinvestointien tavoitetta on vaikeuksia saavuttaa. Maaseutuohjelmasta on kuitenkin löydetty monia ratkaisuja koko polttoaineketjun toimivuuden takaamiseksi. Ohjelman erilaisissa hankkeissa on pyritty lisäämään bioraaka-aineen tuotantoa, parantamaan logistisia ratkaisuja, edistämään biokaasun tuotantoa, kehittämään energiapalveluita ja -yrittäjyyttä, selvittämään tai kokeilemaan uusia energiaraaka-aineita ja välittämään tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista.
Maatilat eivät voi saada energiatukea, joten maaseutuohjelma on ainoa käytettävissä oleva investointitukien lähde energiatehokkuustoimenpiteille. Investointihankkeiden määrä on kuitenkin jäänyt neljän vuoden aikana melko pieneksi. Yksi keino lisätä tilojen aktiivisuutta on energianeuvonta. Yrityksille tulisi olla mahdollista hakea energiatukea. Uusiutuvan energian neuvonta on lisääntynyt vuosi vuodelta, mutta energiatehokkuusneuvonta ja kokonaisvaltaisten energiasuunnitelmien tekeminen on vähentynyt.
Ravinteiden käytön vähentäminen maaseutuohjelman tehokkain ilmastotoimi
Maaseutuohjelman ilmastotoimista tehokkainta on ollut ravinteiden käytön vähentäminen, todetaan juuri valmistuneessa ympäristötoimenpiteiden arvioinnissa.
Suurin peltomaan hiilen vähenemistä hillitsevä vaikutus oli kerääjäkasvien viljelyllä. Kerääjäkasvi on hyödyllinen paitsi ympäristön, myös peltomaan rakenteen ja satotason lisäämisen kannalta. Peltomaan eroosio on vähentynyt viidenneksen ja ravinteiden käyttö tehostuminen on jatkunut maaseutuohjelman ansiosta.
Toimista huolimatta maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen määrä on 2000-luvun aikana pysynyt samalla tasolla. Useimmat maatalouden päästöt ovat hieman laskeneet kuluvalla ohjelmakaudella, mutta turvepeltojen alan kasvu kumoaa nämä vähennykset.
Ympäristökorvaus on luonnon kannalta keskeisin osa maaseutuohjelmaa
Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014–2020 merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle -arviointi pureutui maaseutuohjelman vahvuuksiin ja heikkouksiin luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Juuri valmistuneen arvioinnin mukaan ohjelmalle asetetut määrälliset tavoitteet on monelta osin saavutettu. Ohjelma turvaa keskeisesti etenkin uhanalaisten perinnebiotooppien eli avointen ja puustoisten luonnonlaitumien hoitoa.
Arvioinnin mukaan vaikuttavuudeltaan tehokkaimpia toimia ovat olleet ympäristösopimukset. Juuri valmistuneen arvioinnin mukaan ohjelmalle asetetut määrälliset tavoitteet on monelta osin saavutettu. Ohjelma turvaa keskeisesti etenkin uhanalaisten perinnebiotooppien eli avointen ja puustoisten luonnonlaitumien hoitoa.
Luonnon monimuotoisuutta parhaiten edistäviä toimenpiteitä ovat erilaiset tuotannon ulkopuoliset nurmet, sekä ympäristösopimukset, joilla ylläpidetään sekä luonnonlaitumia että kosteikkoja. Monivuotiset nurmikasvustot ovat keskeisiä valtaosalle avointen peltoalueiden tavanomaista eliölajistoa. Luonnonlaitumet ja perustetut kosteikot puolestaan ylläpitävät suurta määrää vaateliaampia eläin- ja kasvilajeja.
Maatalouden kilpailukykyyn tähtäävien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät tilatasolla
Maaseutuohjelman vaikutukset näkyvät jo maatalouden kilpailukyvyn toimenpiteitä toteuttaneilla tiloilla, mutta koko maatalousalan tasolla vaikutukset antavat odotuttaa itseään. Tämä selviää maatalouden kilpailukyvyn arvioinnista.
Maatalouden kilpailukyvyn arvioinnissa tarkasteltiin maatalousalan kilpailukyvyn kehittymistä maatalouden rakenteen, tuottajien taloudellisen aseman, maatalousyritysten tuottavuuden sekä tuottavuuskehityksen kautta.
Suoraan maatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi ohjelma on lisännyt kannustimia elintarvikeyritysten perustamiseen. Etenkin luomualan yritysten perustaminen on ollut vauhdikasta. Eläinten hyvinvointikorvaukset ovat parantaneet eläinten hyvinvointia. Lisäksi ohjelman puitteissa rahoitetut lähiruokahankkeet ovat kehittäneet lähiruuan tuotantoa.
Maaseutuohjelman koulutus- ja yhteistyötoimet parantuneet – lisääntyneet verkostot lisäävät liiketoiminnan mahdollisuuksia
Maaseutuohjelman koulutus- ja yhteistyötoimenpiteet ovat parantaneet tuhansien maaseudun kehittäjien ja yrittäjien osaamista ja luoneet verkostoja. Verkostomainen kehittäminen on vahvistanut tiedon jakamista ja uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä. Ohjelman innovatiivisuus näkyy tiedon välittämisenä, mutta innovaatioiden käytäntöön viennissä on kehitettävää.
Arvioinnissa tarkastellaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 koulutus- ja yhteistyötoimenpiteiden tuloksia ja vaikutuksia sekä esitetään yleisarvio innovaatioiden edistymisestä maaseutuohjelmassa. Tapaustarkasteluissa käsitellään Suomen Metsäkeskuksen hanketoimintaa ja maaseudun innovaatio- eli EIP-ryhmiä.
Maaseutuohjelman työllistävälle ja yrittäjyyttä edistävälle toiminnalle selkeä tilaus
Maaseudun työllisyys ja aluetalous vahvistuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla.
Maaseutuohjelman vuoteen 2018 mennessä päättyneissä hankkeissa syntyneiden uusien työpaikkojen määrä on jäljessä tavoitteesta, mutta jos otetaan huomioon käynnissä olevien hankkeiden tulokset, ollaan lähellä tavoitetta. Manner-Suomen maaseutuohjelma-alueen kaikkien maaseutuyritysten lukumäärä on laskenut aavistuksen verran ohjelmakauden alkuun verrattuna. Työpaikkojen ja uusien yritysten syntymistä tulisi siis vauhdittaa.
Ohjelman toimet ovat oikeansuuntaisia myös sikäli, että maaseudun köyhyys on vähentynyt suhteessa kaupunkien köyhyyteen. Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla on kuitenkin edelleen enemmän köyhyyttä suhteessa kaupunkeihin. Ohjelman työllistävää ja yrittäjyyttä edistävää toimintaa tulee jatkaa vähintään entisellä volyymilla.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset –tutkimuksessa tarkasteltiin maaseudun kehitystä asumisen, työn ja yrittämisen näkökulmista sekä arvioitiin syntyneitä aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia. Näitä toimenpiteitä ovat maatalouden investointituet, yritysrahoitus sekä kehittämishankerahoitus.
Lisätietoja:
maaseutu.fi/arviointi
