Tutkimuksessa luodaan katsaus maaseudun kehitykseen asumisen, työn ja yrittämisen näkökulmista ja arvioidaan ohjelmakauden 2007-2013 toimenpiteiden (maatalouden investointituet, yritysrahoitus ja kehittämishankerahoitus) kohdentumista alueille sekä syntyneitä aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia. Arviointimenetelmä osoitti, että kehittämisohjelmalla on ollut kokonaistasolla myönteinen vaikutus työllisyyteen ja aluetalouteen, ja sen kohdennus on ollut pääsääntöisesti onnistunutta. Sekä yritysrahoitus että kehittämishankerahoitus näyttävät tunnistavan ja tasaavan maaseudun alueellisia kehityseroja
. Yritysrahoitus on kohdentunut ensi sijassa kasvuyrityksille. Kaltaistamismenetelmillä lasketuissa tuloksissa tuettujen yritysten työpaikkakehitys, taloudellinen suoriutuminen ja aluetalousvaikutus ovat olleet myönteisempiä kuin tukea saamattomien verrokkiyritysten. Yritysrahoitus kanavoituu kokonaisuudessaan vaikuttaviin tukimuotoihin, mutta osa niistä on alihyödynnettyjä. Yritysrahoituksen julkisen tuen kerrannaisvaikutus aluetalouden työpaikkoihin on 1,51, mutta suora verovaikutus on pieni.
Tulokset tukevat yritysrahoituksen säilyttämistä yhtenä maaseudun kehittämismuotona. Maatalouden rakennetuilla on lisätty taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä enemmän kuin tiloilla keskimäärin. Kehittämishankerahoituksen aluetalous- ja työllisyysvaikutukset taas ovat ensi sijassa välillisiä. Yritysrahoituksen julkisen tuen politiikkavaikutus on myönteinen. Alueellinen räätälöinti ja paikkaperusteisuus korostuvat, mikäli ohjelman kokonaisvaikuttavuutta halutaan parantaa.
Esityksiä:
Olli Lehtonen: Politiikan vaikutuksien arviointi – yritysrahoituksen vaikuttavuus kaudella 2007-2013
Riika Isola: Vaikuttavaa viestintää yritysrahoituksen vaikutuksista
