Kohderyhmän tarpeiden määrittely ja selkeiden tavoitteiden asettaminen ovat ensimmäisiä hankesuunnitelmaan kirjoitettavia asioita. Sen jälkeen mietitään tarvittavia toimenpiteitä. Kehittämisorganisaatioiden välisen yhteistyön vahvistuminen näyttäytyy Pirkanmaalla entistä laadukkaampina, kohderyhmän tarpeisiin vastaavina rahoitushakemuksina.
Mutta mikä on näiden kaikkien tehtyjen toimien vaikuttavuus? Kysymys on helppo esittää, vastaaminen onkin sitten aivan toinen juttu. Määrällisten tulosten esittäminen on kohtuullisen yksinkertaista. Esimerkiksi Pirkanmaalla on luotu 268 uutta työpaikkaa 2014-2016 välisenä aikana maaseuturahaston toimenpiteiden tuloksena (Lähde: Hyrrä-järjestelmä, Maaseutuvirasto). Laadullisissa tuloksissa vaaditaankin jo enemmän lähtötaso- ja kehityssuuntatietojen soveltamista. Yksinkertaisimmillaan vaikuttavuus on sitä, kun yrittäjä tekee investointipäätöksen perustuen alueella toimivan matkailutoimijoiden yrittäjäverkoston innostamana. Tai kyläyhteisön liikuntamahdollisuudet monipuolistuvat frisbeegolf –ratainvestoinnin jälkeen. Nämä ovat näitä pieniä suuria vaikutuksia, jotka tulee tehdä tutuksi myös suurelle yleisölle.
Pirkanmaalla vaikuttavuuden esiin nostamiseksi on tehty työtä jo kehittämissuunnitelman laadinnasta alkaen. Silloin suunnitelman tavoitteiksi määriteltiin sellaisia mitattavia asioita, joilla voimme korostaa Pirkanmaan erityispiirteitä. Yksi tavoitteista on varmistaa maaseutuväestön toimintamahdollisuuksia tietoliikenneyhteyksien rakentamisella palvelujen sähköistymisen yleistyessä. Laajakaistarahoitusta on jo ohjelmakauden tähän mennessä kohdennettu maakuntaan enemmän kuin viime kaudella yhteensä. Rahoituksen volyymi, rakentamisen aktiivisuus ja kiinnostus rahoitusvälinettä kohtaan osoittavat sen, että kehittämistyö on ollut oikean suuntaista ja vaikuttavaa.
Kehittämistyön vaikutukset on nähtävissä usein vasta aikojen kuluttua varsinaisten toimien päättymisestä. Siksi vaikuttavuuden esiin nostaminen ei ole koskaan vain yhden organisaation vastuulla. Vaikuttavuus ja vaikuttavuuden arviointi on tärkeä osa kehittämistyötä, joka on läsnä kehittämistyössä jatkuvasti. Työ kuuluu meille kaikille maaseudun kehittämistyössä mukana oleville maaseutuverkoston jäsenille.
Teksti: Anne Värilä, Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava, Pirkanmaan ELY-keskus
