Julkaisussa arvioidaan EU-osarahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia ohjelmakaudella 2014–2022. Kohteena on 3 rahoitusmuotoa: maatalouden investointituki, yritysrahoitus ja kehittämishankerahoitus.
Pääasiallisena menetelmänä politiikkatoimien nettovaikutusten analyysissa on kontrafaktuaalinen arviointi.
Maatalouden yrittäjätulo, liikevaihto ja kannattavuus kasvoivat selvästi investointitukea saaneilla tiloilla. Ne myös työllistivät keskimääräistä enemmän. Tukien toistuvuus ja hyödynnettävyys yli ohjelmakausien on oleellista yrityksen pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Verrokkiasetelma osoitti, että ohjelmaan kohdennettu rahoitus on ollut vaikuttavaa ja tuottanut konkreettisia tuloksia. Yritysrahoituksen vaikutuksesta 1 miljoonalla eurolla tukea syntyi politiikkavaikutuksena noin 8,1 työpaikkaa. Kokonaisvaikutukset aluetalouksiin ovat 1,5-kertaiset, kun huomioidaan kerrannaisvaikutukset. Tulos korostaa yritysrahoituksen strategista merkitystä maaseudun elinvoiman vahvistamisessa.
Tutkimuksessa havaittiin eroja maaseututyyppien (kaupungin läheinen, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu) yritysten työpaikkojen määrän kasvun todennäköisyydessä. Myös maatilainvestoinnit ja maaseudun kehittämishankkeet osuvat erityyppisille maaseutualueille eri tavoin. Kokonaisvaltainen maaseudun kehittäminen edellyttää paikkaperustaisesti eriytettyä, maatalouden ulkopuolisen maaseudun kehittämistä osana tulevan rahoituskauden Yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP).
