Kyläturvallisuus Keski-Suomen maaseudulla

Haastattelimme aiheen tiimoilta Outi Raatikaista, joka tällä hetkellä luotsaa Sydänpiirin Auttavat kylät -hanketta.

Hanke on valmentanut keskisuomalaisia kyläläisiä kyläturvallisuuteen liittyvissä asioissa, mm. varautumisajattelua kotivara-kylävara -teemalla, kodin turvallisuusasioita, hätäensiapu- ja elvytystaitoja sekä paloturvallisuutta ja alkusammutusta yhdessä Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Lisäksi auttajaryhmien kanssa käydään läpi ryhmän toimintaperiaatteita.

Koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä hankkeesta tuli ajankohtaisempi kuin hankkeen toteuttajat olisivat ehkä toivoneet.

Keski-Suomen maaseutukylille on perustettu ja perustetaan auttajaryhmiä eli sydäniskuriryhmiä ja naapuriapuryhmiä, jotka toimivat luottamuksellisesti ja maksuttomasti vapaaehtoisten kyläläisten voimin. Ryhmiin voivat osallistua ja ne palvelevat sekä vakituisia asukkaita että loma-asukkaita.

- Viranomaiset vaativat sydäniskuriryhmäläisille täysi-ikäisyyttä, tietyn tasoisen valmennuksen, vaitiolosopimuksen ja säännöllisen vuosittaisen kertauksen, mutta muuten ryhmäläiset ovat tavallisia kyläläisiä. Naapuriaputoimintaan ei ole rajoituksia – vain halu auttaa ihmisten arjessa, mutta toki sitäkin tehdään luottamuksellisesti, Outi kertoo.

Naapuriapuryhmien voima normaaliin naapuriapuun verrattuna on se laaja kirjo ihmisiä ja osaamista, mitä ryhmästä löytyy, ja avun saatavuus silloin kun ei ole auttavaa naapuria, perhettä, ystäviä, yrittäjää tai kunnan kotihoitoa avuksi.

Sydäniskuriryhmien toiminta on osa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen toimintaa, joka sote-uudistuksessakin säilynee – kustannukset hallinnoijille ovat pienet, mutta vaikutus voi olla suuri, sillä kylän omat elvyttäjät saattavat pelastaa ihmishenkiä ja säästää selviytyneitä hapenpuutteen aiheuttamilta aivovaurioilta.

- Sen sijaan naapuriaputoiminnan tueksi ei vielä ole löytynyt täydellistä ratkaisua. Siksipä hanke on olemassa. Kylillä on vapaat kädet perustaa ryhmiä ja hankkia jäsenille esimerkiksi valmennuksia. Auttavat kylät -hankkeessa syntyy malli, jonka avulla ryhmien perustaminen sekä valmennuksen ja muun tuen löytäminen käy kyliltä sujuvammin.

- Niinpä naapuriapuryhmät voivat saada hankkeesta oman naapuriapukännykän, jolloin avun pyytäminen ryhmältä yhdellä soitolla tai viestillä on helppoa. Sydäniskuriryhmät saavat hätäkeskuksen kautta elottomuushälytyksen suoraan omaan kännykkäänsä tekstiviestillä samaan aikaan kuin ensihoito.

- Erilaisissa kylätapahtumissa meillä on yleensä aina ollut mukana myös elvytysnukke ja harjoitussydäniskuri, jolloin kaikki halukkaat ovat voineet kokeilla elvyttämistä.

Yhdessä Keski-Suomen Kylät ry:n kanssa hanke on järjestänyt myös liudan webinaareja, joissa on käyty läpi kyläsuunnittelua ja kylämme.fi-palvelun käyttöä.

Turvallisuuskartoitusten myötä kyläläiset ovat päässeet ilmaisemaan omat huolenaiheensa ja kehittämiskohteensa. Niiden avulla myös kyläyhdistykset ovat päässeet käsittelemään kyläläisten ajatuksia ja ehdotuksia ja kehittämään turvallisuusajatteluaan ja -toimintaansa. Kylien auttajaryhmät lisäävät kyläläisten turvallisuudentunnetta jo pelkällä olemassaolollaan ja vaikuttavat konkreettisesi kyläläisten turvallisuuteen.

Tietoisuus kyläturvallisuuden merkityksestä on nousussa

- Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat olennainen osa hyvinvointia. Ne koostuvat kuitenkin paljon useammasta asiasta kuin heti tulee mieleen, Outi sanoo.

Huoltovarmuuskeskus selvitti 2015, mistä ihmisten turvallisuuden tunne koostui. Perhe ja läheiset (55 %) ja sosiaaliset suhteet ylipäätään (73 %) nousivat selvästi tärkeimmäksi. Muita tärkeiksi koettuja asioita olivat oma koti, toimeentulo ja terveys.

Julkisia turvallisuuspalveluita ovat mm. poliisi, palokunta, puolustusvoimat, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Turvallisuuteen vaikuttavat myös mm. koulutuspalvelut ja eläke. Julkiset palvelut ovat maaseudulla usein kaukana. Eläkkeet ovat pieniä, jolloin ostopalveluita ei ole varaa käyttää. Siksi kyläyhteisön merkitys on erityisen suuri.

- Maaseudulla naapuriapu ja talkoot ovat perinteinen tapa saada elämä sujumaan, mutta aina se ei toimi tai riitä. Organisoitu arjen apu usein kiireellisiin, lyhytaikaisiin, sinällään ihan tavallisiin ongelmiin ja avuntarpeisiin voi olla ratkaisevaa kotona asumisen, turvallisen mökkeilyn tai vaikkapa lapsiperheen pärjäämisen kannalta. Se lisää turvallisuudentunnetta jo pelkällä olemassaolollaan. Sydäniskuriryhmät eivät toivottavasti joudu tositoimiin kovin usein, mutta jos joutuvat, kyseessä on ihmishenki, Outi kertoo.

Turvallisuuteen vaikuttavat myös politiikka ja maantiede. Huoltovarmuuskeskuksen kyselyyn ihmiset vastasivat esimerkiksi, että Suomi on rauhallinen, turvallinen, itsenäinen ja demokraattinen maa, jossa on turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö. Juuri nyt Ukrainan sodan vuoksi luottamus maantieteeseen ja politiikkaan on kuitenkin koetuksella. Varautumisesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon.

Kotivara on yht’äkkiä erittäin ajankohtainen aihe. Joditablettierät myydään apteekeista loppuun päivässä. Dieselin hinta huitelee ennätyksiä ja sen lisäaineesta tuli hetkeksi hamstrattavaa pulatavaraa. Kansalaisia neuvotaan varautumaan kyberhyökkäyksiin. Maataloudessa pohditaan lannoitteiden mahdollista loppumista.

- Nyt jos koskaan myös kylien kannattaa tarkastella turvallisuuttaan ja asukkaiden turvallisuudentunnetta ja miettiä kyläsuunnitelmaan myös kyläturvallisuussuunnittelua, Outi muistuttaa.

Hankkeessa on toteutettu nyt kahdeksan keskisuomalaisen kylän kanssa räätälöidyt kyläturvallisuuskyselyt, joiden pohjalta kylät miettivät päivityksiä kyläsuunnitelmiin tai turvallisuussuunnitelman tekemistä.

Lisäksi hankkeessa on tehty Keski-Suomen kyläturvallisuuskysely, johon saatiin lähes 300 vastausta yli sadasta kylästä koko maakunnan alueelta. Tuloksia on tiedossa myöhemmin keväällä 2022. Niitä hyödynnetään yhteistyössä kylien ja viranomaisten kanssa.

Kyläturvallisuussuunnitelmia varten Keski-Suomen Kylät ry:n kanssa on luotu kyläturvallisuuspohja ilmaiseen Kylämme.fi-palveluun.

- Kyläturvallisuussuunnitelma on melko uutta suurimmalle osalle kylistä. Se on toki osa kyläsuunnitelmaa, mutta laajentaa ajattelua turvallisuusasioihin eri tavalla kuin mihin kylät tottuneet.

Kylämme.fi on muutama vuosi sitten Keski-Suomen Kylät ry:n maaseuturahoitteisella hankkeella toteutettu keskisuomalainen innovaatio, jota on edelleen uudistettu helppokäyttöisemmäksi. Kylämme.fi on vuoden 2022 alusta siirtynyt Suomen Kylät ry:n hallinnoimaksi, valtakunnalliseksi palveluksi. Palvelu säilyy maksuttomana.

Keski-Suomi on Suomen sydänturvallisin hyvinvointialue

Keski-Suomen Sydänpiiri ry ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK ovat yhdessä aiemmin toteuttaneet mm. KanDee- ja NaApurit -hankkeita, joissa on tehty Keski-Suomessa maaseudun sydänturvallisuustyötä. Nykyinen Auttavat kylät -hanke laajentaa teemaa arjen turvallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen turvallisuudentunteeseen. Mm. näiden hankkeiden ja hyvän yhteistyön johdosta Keski-Suomen sydäniskuritilanne ja elvytysosaaminen ovat paremmassa kunnossa kuin muissa maakunnissa. Keski-Suomi julistettiin 30.3.2022 Suomen sydänturvallisimmaksi hyvinvointialueeksi. Tulos perustuu Sydänturvallinen Suomi -verkkopalveluun, jossa Suomen kunnat ja hyvinvointialueet on laitettu paremmuusjärjestykseen varautumisessa sydänpysähdystilanteisiin. (Suomen Sydänpiirin tiedote).

- Tunnustus tuntuu kyllä hyvältä! Sen ja innostuneiden kyläläisten voimalla jatkamme työtä. Hanke toimii vuoden 2022 loppuun, joten vielä on muutamalla kylällä mahdollisuus tulla mukaan toimintaan, Outi muistuttaa.

Auttavat kylät -hanke 2021-2022 – hankkeen maaseuturahoitus Keski-Suomen ELY-keskukselta.
Projektipäällikkö Outi Raatikainen, outi.raatikainen@sydan.fi, 044 4914457

Lisätietoa: www.sydan.fi/keskisuomi/hankkeet