Mikä avuksi, kun lannan ravinteet eivät pääse tehokkaaseen käyttöön?
Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi (LAURA) -hankkeen keskeisenä tavoitteena on lannan ravinteiden kierrätyksen tehostaminen lantalogistiikkaa kehittämällä ja toimivia yhteistyöverkostoja muodostamalla. - Karjanlannan ravinteiden käyttöä pyritään hankkeessa tehostamaan ravinnekierrätysverkoston avulla. Siinä ravinteiden käyttö suunnitellaan yhteistyössä useamman tilan ja lantaa levittävän urakoitsijan kanssa, selvittää hankkeen projektipäällikkö Kaija Karhunen. - Ravinnekierrätysverkostolla haetaan kustannustehokkuutta esimerkiksi silloin, kun hajanaisesta tilusrakenteesta johtuen lannan kuljetus- ja levityskustannukset ovat suuret.
Lähimmän säiliön periaatteella
Maatalouden rakennemuutos aiheuttaa kotieläintuotannon yksiköiden koon kasvua ja tuotannon keskittymistä, joten lantaa muodostuu paikoin suhteellisen paljon peltohehtaaria kohti. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on alueita, joilla syntyvän lannan määrä on suuri peltopinta-alaan nähden, mikä voi aiheuttaa huuhtoutumisriskejä vesistöihin. Tarvitaan siis uudentyyppisiä yhteistyömalleja kotieläin- ja kasvinviljelytilojen sekä lantaurakoitsijoiden käyttöön. Niitä soveltamalla lannan ravinteet voidaan hyödyntää entistä tarkemmin, ja samalla tilat voivat parantaa peltomaiden kasvukuntoa.
Tehostetun yhteistyön seurauksena ei ole ainoastaan ympäristöhyötyjä: myös kannattavuuteen on mahdollista vaikuttaa. - Kannattavuutta pyritään parantamaan ottamalla käyttöön ns. lähimmän säiliön periaate, jolla voidaan saavuttaa useita hyötyjä, selventää Karhunen. - Kun lantaa levitetään lähimmästä säiliöstä useamman tilan pelloille, kuljetusetäisyydet lyhenevät ja levityskaluston käyttö tehostuu, kun samalla levityskerralla voidaan lantaa levittää useamman tilan lohkoille. Tämä johtaa myös ajankäytön tehostumiseen ja kustannusten pienentymiseen.
Käsikirjasta apua ravinteiden kierrätykseen
Hankkeen toteuttaja on Oulun ammattikorkeakoulu Oy yhdessä maakunnan maaseutuyrittäjien kanssa. Hankkeen taustalla on Hydro-Pohjanmaa -hanke (2013-2014), jossa haettiin uusia keinoja ja toimintamalleja ravinteiden hyödyntämiseksi ja pelloilta tapahtuvan ravinnehuuhtouman pienentämiseksi. LAURA-hankkeessa haluttiin viedä näitä uusia keinoja eteenpäin konkreettiselle tasolle yhteistyössä viljelijöiden kanssa.
Hankkeessa on julkaistu käsikirja, Yhteistyöllä tehokkuutta lantalogistiikkaan – käsikirja ravinnekierrätysverkostolle. Sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi alan koulutuksessa ja oppilaitoksissa. Käsikirjassa kuvataan hankkeessa kehitetty uusi toimintamalli, kuten myös toimintaan liittyviä riskejä ja niiden hallintakeinoja, sekä kuvataan lannan arvoa lannoitteena ja maanparannusaineena. Hankkeen pilottiryhmän toimijat Reisjärveltä kertovat kirjassa kokemuksistaan ja paikallisen yhteistyöverkoston toiminnasta. Pilottiverkostoon kuuluu useita erilaisia maatiloja ja useita lantaurakoitsijoita
- Hankkeen tuloksista hyötyvät kaikki ne viljelijät ja urakoitsijat, jotka haluavat yhteistyön avulla parantaa lannan ravinteiden hyödyntämistä ja kustannustehokkuutta, tiivistää Karhunen.
Hanke kuuluu vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksen piiriin, ja on saanut rahoituksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.
Yhteistyöllä tehokkuutta lantalogistiikkaan. Käsikirja ravinnekierrätysverkostolle löytyy Oamkin ePooki –julkaisusarjasta: http://www.oamk.fi/epooki/2018/kasikirja-ravinnekierratysverkostolle/.
Lisätietoa:
Projektipäällikkö Kaija Karhunen, etunimi.sukunimi@oamk.fi
Teksti: Maria McPartlin
