Miten peltojen ravinnehuuhtoumia voitaisiin vähentää tehokkaasti? Uudellamaalla tuhannen taalan kysymystä ratkotaan lisäämällä osaamista, tiedonvälitystä sekä yhteistyötä maaseudulla. Kesällä 2016 alkaneen UusiRaHa-hankkeen keskiössä on kerääjäkasvien hyödyntäminen.
– Tähän mennessä viljelijät ovat tulleet toimintaan mukaan myönteisellä asenteella, hankejohtaja Hannu Känkänen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Uudellamaalla rannikkovedet ovat pääosin välttävässä ekologisessa tilassa. Viljavaltaisella seudulla suurin osa vesistöjen ravinnekuormituksesta tulee kasvinviljelytilojen pelloilta.
”Nurmien puute ja yksipuolinen viljely ovat heikentäneet peltojen kasvukuntoa ja kykyä pidättää ravinteita. Tilanteen parantamiseksi tavoitteenamme on lisätä kerääjäkasvien avulla elävän kasvipeitteen sekä juurien ja hyödyllisten pieneliöiden määrää maassa. Näin sadot ja lähivesien tila paranevat”, UusiRaHa-hankkeen hankejohtaja Hannu Känkänen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.
Aiempien tutkimusten mukaan kerääjäkasvit tehostavat ravinteiden kiertoa tuntuvasti. Esimerkiksi italianraiheinä voi vähentää typen huuhtoutumista pellolta jopa 70 prosentilla. ”UusiRaHa selvittää kerääjäkasvien potentiaalia vähentää myös fosforin huuhtoumaa”, Känkänen jatkaa.
Kolmiportainen malli helpottamaan tiedonkulkua
Hyväkin tutkimushanke tavoittaa usein vain pienen osan kohderyhmästään. UusiRaHa-hanke pyrkii parempaan tiedon jalkauttamiseen kolmiportaisen tiedonsaantimallin avulla. Mallissa yhdistetään Luken monipuolisen kenttäkokeen, maatiloilla tehtävien kohdennettujen tilakokeiden sekä peltolohkokokeilujen tieto.
”Samalla tieto kulkee myös viljelijöiltä neuvontaan ja tutkimukseen. Vesiensuojeluyhdistyksen jatkuvatoimisten vedenlaadun mittausten avulla saadaan ajantasaista, tarkkaa tietoa ravinnekuormituksen vähenemisestä”, Hannu Känkänen selvittää.
Tulosten soveltamismahdollisuudet ovat poikkeuksellisen hyvät, koska ympäristöohjelman kasvipeitetoimenpide tukee menetelmää. ”Jos viljelijä kokee kerääjäkasvit hyödyllisiksi, niiden käyttö jatkuu tulevaisuudessa, vaikka tuet pienenisivät”, Känkänen uskoo.
UusiRaHa hyödyntää olemassa olevan tiedon ja verkostot tekemällä yhteistyötä muun muassa toisen neuvontahankkeen OSMOn kanssa. ”Yhdessä saamme enemmän aikaan.”
Valtaa ja vastuuta viljelijöille
Tiedonvaihdon kannustamiseksi UusiRaHa-hankkeen suunnitelmissa on viljelijöistä ja asiantuntijoista koostuvien pienryhmien perustaminen. Ryhmiä perustetaan alueellisesti 3-4 eri puolille Uuttamaata. Yksi ryhmistä on ruotsinkielinen.
”Koetoiminta on jo alkanut, mutta ensi kesäksi tavoitteena on saada tiloille sellaisia kokeiluja, joissa viljelijöiden oma rooli on isompi”, Känkänen kertoo.
UusiRaHaa toteuttavat Luken lisäksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY), ProAgria Etelä-Suomi ja ProAgria NSL, MTK-Uusimaa, SLC Nyland sekä Uudenmaan ELY-keskus. Pääosan taloudellisesta tuesta hanke saa ELY-keskuksen kautta Maaseutuohjelman Ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun erillisrahoituksesta. Lisäksi hanketta tukee Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Sairasalon tilan pellolla tehdystä kokeesta näytteitä ottamassa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jarmo Ketola
Lisätietoa
Tutkija Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus,
puh. 0295326292, etunimi.sukunimi@luke.fi
Ympäristöystävällinen maatila
