Monipaikkaisuus on hyvin moninainen ja useita eri tahoja koskettava ilmiö. Tämän osoitti myös hanketreffien osallistujaluettelo: paikalle saapui jopa 160 osallistujaa eri puolilta Suomea, hyvin monipuolisesti eri organisaatioista. Osallistujia vaikutti yhdistävän aito kiinnostus oppia ymmärtämään monipaikkaisuutta yhä paremmin ja toisaalta ottamaan se paremmin huomioon omassa toiminnassa.
Mielenkiintoisen tilaisuuden avasivat Monipaikkaisuuden mahdollisuudet -työryhmän koordinaattorit, Eetu Puntala (Invest Lapua Oy) ja Hilkka Vihinen (LUKE). Puntala ja Vihinen kertoivat työryhmän työskentelystä, johon voit tutustua myös täällä. Seuraavien hanketreffien aiheeksi väläyteltiin muun muassa monipaikkaisuutta elinkeinoelämän toimijoiden näkökulmasta.
Monipaikkaisuuden moninaisuus ja yleisyys
Monipaikkaisuus = Käytäntö, jossa ihmiset viettävät aikaa samanaikaisesti tai vaihtuvarytmisesti eri asuin ja olinpaikoissa sekä liikkuen näiden paikkojen välillä.
Ensimmäisenä puheenvuoro annettiin Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kati Pitkäselle, joka selvensi monipaikkaisuuden käsitettä ja sen eri ulottuvuuksia. Pitkänen kertoi, että monipaikkaisuus voi olla päivittäistä, viikoittaista tai kausittaista ja liittyä esimerkiksi työhön, vapaa-aikaan, perhesuhteisiin tai pakotettuun monipaikkaisuuteen.
Esiteltyjen tilastojen valossa yleisintä (ja todennäköisesti monille myös tutuinta) monipaikkaisuutta näyttäisi olevan nimenomaan vapaa-aikaan liittyvä monipaikkaisuus, kuten mökkeily ja muu matkailu. Muita monipaikkaisuutta synnyttäviä tekijöitä ovat Pitkäsen mukaan esimerkiksi pitkät työmatkat, kausityön tekeminen, erillissuhteessa eläminen, lasten vuoroasuminen sekä esimerkiksi kiinteistöjen ja metsien etäomistaminen.
Pitkänen mainitsi myös paikkariippumattomuuden, joka voi joko vähentää tai lisätä monipaikkaisuutta: toisaalta paikkariippumaton työ vähentää tarvetta hankkia toinen asunto työpaikan läheltä, mutta toisaalta se mahdollistaa työn tekemisen uusista paikoista – vaikka kesämökin laiturilta tai ulkomailla asuvan puolison kotoa. Miten paikkariippumaton työ vaikuttaa tai vaikuttaisi sinun sijaintiisi? Olisitko yhä enemmän samalla paikkakunnalla vai yhä erilaisemmissa paikoissa?
Yksi haaste monipaikkaisuuteen liittyen on Pitkäsen mukaan se, että monipaikkaisuudesta saatava tieto on varsin hajanaista, koska ihmisiin liittyvä tieto on tällä hetkellä asuinpaikkasidonnaista: ihmisellä voi olla vain yksi rekisteröity asuinpaikka, vaikka todellisuus voi olla hyvin toisenlainen. Mielenkiintoista on pohtia, miten asumisen toisenlainen tilastointi vaikuttaisi kuntien väkilukuihin. Pitkänen esitteli tilaston, jonka mukaan vapaa-asuntojen vaikutuksen huomioiminen siirtäisi kuntien välillä jopa 175 000 henkilövuotta!
Lopuksi Pitkänen muistutti, että monipaikkaisuus on hyvin erilaista eri kunnissa ja siksi kuntien olisi tärkeää pohtia, mikä on juuri oman kunnan kannalta keskeisintä. Koska monipaikkaisuudella on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia – niin taloudellisia, sosiaalisia kuin ympäristöönkin liittyviä – kuntien olisi tärkeää pyrkiä maksimoidaan positiiviset vaikutukset ja minimoimaan negatiiviset. Kaikkia kuntia yhdistävä tekijäkin kuitenkin löytyi: kuntien ja kylien kyky kiinnittää ja pysäyttää monipaikkaiset asukkaat osaksi yhteisöä on ensiarvoisen tärkeää.
Kuntien näkökulmia monipaikkaisuuteen
Kuntien näkökulmia monipaikkaisuuteen liittyen olivat esittelemässä Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen, Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva sekä Pudasjärven henkilöstöpäällikkö Heli Huhtamäki. Kaikkia kolmea kuntaa yhdistää se, että monipaikkaisuus on jo pitkään ollut merkittävä osa kunnan toimintaa - ja siksi kokemuksia ja havaintoja on ehtinyt kertyä runsaasti!
Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen aloittikin puheenvuoronsa toteamalla ajattelevansa Kuusamon olevan voittaja monipaikkaisuusasiassa: kunnassa on jopa 7000 loma-asuntoa, mikä näkyy tietenkin vapaa-ajan asukkaiden suurena määränä. Manninen myös kertoi Kuusamon tavoitteen olevan, että 15 000 asukkaan kaupungissa yöpyisi joka yö 25 000 ihmistä.
Kaupungissa on tehty paljon tietoista työtä monipaikkaisuuden lisäämiseen: muun muassa hankkeita, viestintää ja markkinointia sekä erilaisia toimia, joilla pyritään ylittämään erilaiset esteet monipaikkaisuudelle, muun muassa kaavoitukseen liittyen. Manninen kertoi pitävänsä kaupungin elinvoimaa, viihtyisyyttä, työpaikkoja ja asumismahdollisuuksia tärkeinä muuttohaluun ja myös monipaikkaisuuden lisääntymiseen vaikuttavina asioina.
Myös Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva kertoi hämmästyttäviä lukuja omasta kunnastaan: 2100 vakituisen asukkaan Puumalan väkiluku jopa kolminkertaistuu kesäajaksi. Kuuva kertoi vapaa-ajan asukkaiden olevan erityisen merkityksellisiä alueen ostovoimalle ja siten yrityksille. Monipaikkaisten asukkaiden ansiosta Puumalan kunnassa onkin poikkeuksellisen paljon erikoisliikkeitä ja laaja palvelutarjooma.
Suureen väkiluvun vaihteluun liittyvät haasteet ovat Puumalan kunnalle jo tuttuja: jätehuoltoa on tarve tehostaa kesäaikaan, kesän sotepalvelujen resurssit on suunniteltava huolellisesti ja toisinaan on tarpeen järjestää varhaiskasvatuspalveluja myös vapaa-ajan asukkaille. Puumala huolehtii monipaikkaisista asukkaistaan monipuolisesti: kunnantalolla on etätyöpisteitä, kunnan palvelut ovat saatavilla läpi vuoden ja muuttoagentti auttaa uusia asukkaita muun muassa kodin löytämisessä ja kiinteistöjen käyttötarkoitusmuutoksissa. Myös vuorovaikutukseen vapaa-ajan asukkaiden kanssa on kiinnitetty huomiota.
Heli Huhtamäki, itsekin monipaikkainen Pudasjärven henkilöstöpäällikkö, kertoi Järjen Äärellä -kampanjasta, joka otti kuntalaiset mukaan markkinointiin ja nosti Pudasjärven yhdeksi vaihtoehdoksi ihmisten henkilökohtaisen elämän valintoihin. Kampanja kohdistettiin lähialueilta myös Uudellemaalle pandemian aiheuttaman etätyöbuumin myötä. Myös vapaa-ajan asukkaat olivat tärkeä kohderyhmä.
Sittemmin Pudasjärvi on ottanut monipaikkaisuuden ja etätyön myös osaksi kuntastrategiaansa. Yhdeksi strategian painopisteeksi on nostettu asukaslähtöiset ja monipaikkaisuutta tukevat palvelut. Monipaikkaisuus onkin huomioitu monilla tavoilla: on lähetetty mökkiläiskirjeitä, joissa kerrotaan kunnan palveluista, sekä tehty töitä etätyömahdollisuuksien kehittämisen eteen.
Monipaikkaisuutta edistämässä hankkeiden kautta
Monipaikkaisuuteen liittyviä hankkeita olivat esittelemässä Tarja Vuorinen Landemia-hankkeesta, Jenni Lemettinen, Maaseudun uudet asumisratkaisut -hankkeesta sekä Sanna Kinnunen Valitse Sä Kyläsi -hankkeesta.
Landemia-hankkeessa halutaan kehittää maaseudun elinvoimaa: tavoitteena on edistää maaseudun vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta, saada alueelle uusia asukkaita sekä mahdollistaa monipaikkaista asumista ja paikkariippumatonta työskentelyä. Keinoina tähän on tunnistaa maallemuuton esteet ja ratkaista ne. Mukana hankkeessa ovat Evijärvi, Soini, Karijoki, Isojoki ja Ilmajoki Etelä-Pohjanmaalta.
Landemian löydät Facebookista, Instagramista sekä lähitulevaisuudessa osoitteesta www.landemia.fi.
Maaseudun uudet asumisratkaisut -hanke keskittyy samankaltaisiin haasteisiin. Hanke on Vesannon ja Leppävirran kunnan yhteistyöhanke, jossa puretaan maalle muuton esteitä ja tunnistetaan millä tavalla ja mistä tavoitamme maaseudun uudet asukkaat. Olennaista hankkeessa on tunnistaa kohderyhmä: keitä ovat potentiaaliset maallemuuttajat, joille mahdollisuuksista kannattaisi viestiä? Tavoitteena on myös suunnitella, kokeilla ja arvioida maaseutuasumiseen liittyviä erilaisia asumisratkaisuja. Hankkeen puitteissa on muun muassa tarjottu apua vapaa-ajanasuntojen muuttamiseen vakituiseksi ja järjestetty etätyölomia.
Lisätietoa MASU-hankkeesta löydät verkkosivuilta, Facebookista ja Instagramista.
Elämää Säkylässä - Valitse Sä Kyläsi -hankkeessa tavoitteena on lisätä Säkylän vetovoimaisuutta. Hanke pyörii yhteisöllisessä työtilassa Tinkilässä, jota voidaan käyttää muun muassa etätyöskentelyyn. Hankkeen puitteissa on myös julkaistu asukastarinoita kuntalaisista, toteutettu kyselyitä veto- ja pitovoimaan liittyen ja järjestetty kyläkummitoimintaa.
Valitse Sä Kyläsi -hankkeen löydät Facebookista ja Instagramista.
Kaikki esitysmateriaalit löydät tämän linkin.
Webinaarin tallenne on katsottavissa Youtubessa 7.9.2021 saakka.
