Kuntien maaseutuviranomaisten talvipäivillä valmistauduttiin kevään tukihakuun

Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset kokoontuivat tammikuun lopussa Jyväskylään. Mukana kaksipäiväisillä talvipäivillä oli 350 maaseutuhallinnon ammattilaista kunnista sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston edustajia. Talvipäivät järjestettiin tässä muodossaan nyt neljättä kertaa.

Menneenä vuonna hallintoa ja viljelijöitä koettelivat uuden ohjelmakauden käynnistyminen, huonot säät ja maatalouden heikentynyt kannattavuus. Näillä talvipäivillä puhuttivat tuloillaan olevan aluehallinnon uudistus ja tulevan kevään viljelijätukihaku, joista talvipäivien osallistujat saivat tilaisuuden aikana tilannekatsaukset.

Keskustelua ja kohtaamisia

Viime vuonna maksettiin noin 1,6 miljardia euroa maataloustukia. Maaseutuvirasto kiittikin tilaisuudessa kuntia siitä, että varsinkin joulun alla maksetut lähes puolen miljardin euron maksut saatiin etenemään hakijoiden tileille sujuvasti.

Ensimmäisenä päivänä kuntien viranomaiset kuulivat viimeisimmät tiedot vuoden 2016 tukihausta, tukihakumateriaalista ja Vipu-palvelusta. Maataloustukien ajankohtaiskatsaukset käytiin läpi pienemmissä ryhmissä, mitä osallistujat pitivät onnistuneena työskentelytapana. Työpajoissa oli aikaa myös kysymyksille ja keskustelulle. Kaiken kaikkiaan talvipäivien keskusteluissa toistui usein se, miten tärkeitä kasvokkaintapaamiset koko maaseutuhallinnon kesken ovat.

Maaseutuhallinto muutoksessa

Osastopäällikkö Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi viimeisimmät kuulumiset aluehallinnon uudistuksesta, joka tulee voimaan vuoden 2019 alusta. Maataloushallinnon tehtävät, kuten viljelijätukien ja maaseudun kehittämistukien käsittely, siirtyvät aluehallintouudistuksessa maakunnille. Tämä tarkoittaa noin 1800 henkilötyövuotta. – Tämä on selvitysmies Tarastin esitys ja maan hallitus linjaa mahdollisimman pian, edetäänkö tämän esityksen pohjalta, Artjoki kertoi.

Erityisasiantuntija Antti Kuopila Kuntaliitosta kertoi, että Kuntaliitto tukee kuntia tässä historiallisessa hallinnon uudistuksessa. Viestintää Kuopila piti muutostilanteessa erittäin tärkeänä.

– Merkittävin ero uudessa hallintomallissa on se, että maakuntien ohjausvaltaa käyttää kansalaisten vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto. Kunnanjohtajilla ja -valtuustoilla ei ole sellaista ohjausvaltaa kuin nykyisissä kuntien yhtymissä, Kuopila korosti.

Talvipäivillä kuultiin myös ennusteita maatalouden tulevaisuuden näkymistä, joita esitteli erikoistutkija Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskuksesta. Toimialapäällikkö Marika Säynevirta toi tilaisuuteen Elintarviketeollisuusliiton ajankohtaiset terveiset. Päivien päätteeksi ylitarkastaja Noora Hakola Maaseutuvirastosta kertoi maaseutuohjelman yhteistyötoimenpiteistä, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia elinkeinojen ja innovaatioiden kehittämiseen.