Leader 20-vuotisjuhlat: Leader 2030 on pop up -osallistumista ja vankkaa kehittämistaitoa

Mitä on paikallinen kehittäminen vuonna 2030? Leader-työn 20-vuotisjuhlassa 2.9. kuultiin, että komissio parhaillaan käynnistelee suunnitelmia siitä, miltä Leader näyttää vuonna 2021 alkavalla rahoituskaudella, mutta Suomen Leader-väki oli vahvasti tulevaisuustyössä jo viime keväänä. Kirjoitus perustuu muun muassa Antti-Jussi Oikarisen, Timo Vesiluoman, Hilma Heikkisen, Ilkka Peltolan, Ritva Pihlajan, Torsti Hyyryläisen, Anna Mikkosen, Pirjo Oikarisen, Vilja Pylsyn ja Kimmo Tiilikaisen viisaisiin sanoihin sekä Leader-tulevaisuustyöpajan visioihin. Lue juttu tai mene suoraan tulevaisuuskuviin, joihin linkki on sivun alalaidassa.

Mitä jää jäljelle jos rahoitus poistuu?

Kukaan ei vielä tiedä, minkälaiset resurssit maaseuturahasto tarjoaa Leaderille tulevalla rahoituskaudella. Oli rahoitusta tai ei, Leaderin pitää pystyä uudistumaan. Olkoon Leader kuin Suomen posti, joka leikkaa vaikka nurmikkoa, jos asiakas sitä tarvitsee. Entä jos hankerahoitusta voisi laajentaa riskirahoitukseksi, jotta todelliset kokeilut olisivat mahdollisia. Leadereiden on tarjottava välineitä ja alusta, jolla ihmiset voivat testata omia ideoitaan.


Leaderillä on iso rooli nimenomaan kehittäjänä ja yhteistyön alustana, jossa sen tehtävänä on auttaa muita kohtaamaan. Entä, jos rahoitus olisikin vain kirsikka kakussa, ja markkinointi kohdistuisi koko kakkuun? Mitä muuta Leaderillä on tarjota? Kehittäjäorganisaatioita ja rahoitusvälineitäkin on paljon. Leader voi erottua joukosta, sillä sen toiminta on demokraattista ja läpinäkyvää.


Kehittäjän roolissa Leader ei voi olla tavallinen kehittämisyhtiö muiden joukossa. Se kokoaa yhteen tekijöitä ratkaisemaan aitoja asiakaspulmia ja kuljettaa ratkaisuja markkinoille.

Leader 20-vuotta

Mikko Markkanen vie ajatukset tulevaisuuteen - tässä keskustelukumppaneina Antti-Jussi Oikarinen ja Timo Vesiluoma.

Kunnan paras kaveri

Keskeisesti Leaderin tulevaisuuteen vaikuttaa maakunta- ja kuntauudistus. Paikallisuus tulee tulevaisuudessa korostumaan, ja Leader voi olla kunnan paras kaveri tulevaisuudessa. Kuntien tehtäviä karsittaessa jäljelle jää juuri sitä tehtäväkenttää, joka on Leadereiden vahvoja alueita: alueidenkäyttö, sivistys, kulttuuri ja elinvoimaisuuden vaaliminen. Kuntien rooli paikallisen ja alueellisen elinvoiman edistäjänä korostuu, ja kunta tulee lähemmäs asukkaita kun se ei ole enää palvelujentuottaja entisessä mitassa. Leader-kokemukselle on varmasti kysyntää uudessa tilanteessa. Verkostopääoma on jo olemassa kuntien hyödyntää.


Paikallisuuden vahvistuminen on aikamme trendi ja tietyssä mielessä me kaikki asumme kylissä. Leader-työ toimii myös kaupunkien kyläyhteisöjen kehittämiseen. Osallistumisen tarpeella ei ole eroja maaseudun ja kaupunkien välillä. Ihmiset innostuvat tai ovat innostumatta samalla tavalla kaikkialla.

Pop up- ja lyhytpinnaisten yhdistystoimintaa

Leadereiden avulla kunnat voivat täyttää velvoitteensa kuntalaisten osallistamisesta. Leadereiden on seurattava oman kunnan tilannetta ja tartuttava mahdollisuuksiin, joissa Leaderin kokoinen aukko aukeaa. Euroopan tasolla Leaderin osallistava vaikutus on merkittävä. Leaderin kautta ihmiset ovat nähneet EU:n hyötyjä. Leader on käytännön vastaus siihen, kuinka muutosten keskellä turvataan ihmisten vaikuttamisenmahdollisuus. Tätä parempia imagotekijöitä ei EU:lla ole montaa.


Perinteinen, yhden asian ympärille muodostunut järjestötoiminta hiipuu, mutta toisenlaiset vaikuttamisen ja osallistumisen tavat yleistyvät. Tällainen pop up -osallistuminen taipuu Leaderiin hyvin. Yhdenasianliikkeiden aika on ohi, mutta laajapohjainen jäsenistö on voimavara, joka kantaa. Leader-hallitusten kolmikantaisuus on yksi toiminnan kultajyvistä, joka näin osoittaa erinomaisuutensa.


Nykypäivän ihmisellä on kenties pienempi byrokratian sietokyky. Hankkeiden toteutukseen on löydyttävä helpompia keinoja, sillä toiminta itsessään on mahtavaa, ja siihen voidaan saada myös nuoria mukaan. Leaderin kautta kehittämiseen on helpompi tarttua, koska vastassa on ihminen joka voi helpottaa asiaan tarttumista. Tarvitaan lyhytpinnaisten Leader!

Leader 20-vuotta esiintyjät

Juhlalavalla muisteltiin Leader-työn värikkäitä vaiheita Liisa Hämeen ja Antero Lehikoisen johdolla. Vuorossa Nina Harjunpää, Juha Vanhapaasto, Arja-Leena Peiponen, Markku-Pekka Antikainen, Antti Pitkänen, Marjo Tolvanen ja Leena Pellikka

Tuote kuntoon

Leader-tuen saaminen ei tee kenestäkään vielä Leader-toimijaa. Kokoaisiko vahvempi brändi tehokaammin yhteiselle asialle? Hyvä brändi tarkoittaa sitä, että jokin on haluttava. Meidän on kehitettävä Leader-tuotetta siten, että olemme haluttava kumppani tulevaisuuden kunnissa, maalla ja kaupungissa sekä rahoitusvälineestä huolimatta. Vielä on tekemistä siinä, että tuensaaja muistaisi saatujen eurojen lisäksi päällimmäisenä myös kaiken sparrausavun ja verkostot, jotka Leader-ryhmästä sai.


Leaderin todellinen vaikuttavuus ja lisäarvo on selvittämättä: Toimintatavan kultahippuja ovat varmastikin kolmikantaisuus, joka tuo ihmisiä erilaisista taustoista yhteisiin pöytiin. Sektoreiden ylittäminen on aivan tuttua Leader-toiminnalle. Samoi kuntien välinen ja kansainvälinen yhteistyö. Näitä voitaisiin nostaa enemmän esiin.


Tuote on saatava tasalaatuiseksi ja toimintavarmaksi siten, että sitä voidaan huoletta markkinoida. Kehitetään yhdessä parempia tapoja kertoa myös onnistumisista. Toimintatapaa pohditaan yhdessä tulevan syksyn aikana. Leaderit, keskustelkaa kokouksissanne, verkossa Leader2030-Facebook-ryhmässä ja 1.-2.11. järjestettävässä työpajassa. Käytetään verkostoja viedäksemme Leaderin viiriä eteenpäin.


Leader-tulevaisuustyöpajan aineistot
Kuvakooste menneiltä Leader-vuosilta
Leader-viikon kooste Storifyssa

Puheita
Karolina Jasinska-Mühleck
Euroopan Komission maatalouden pääosastolta käsitteli puheessaan Suomen asemaa osana Eurooppalaista paikallista kehittämistä. Erityisesti sivulta 9 alkavassa tulevaisuusosiossa on huomionarvoisia näkökohtia.

Mats Brandt, Aktion Österbotten, Maalahden kunnanjohtaja

Muokkauspäivämäärä: Feb 17, 2020
Teksti: Annukka Lyra