Byrokratian purku etenee!

Rakenteiden ravistelua ja asennemuutosta

Seminaarin avasi Anne Nykänen, mikkeliläinen maidontuottaja, joka on toiminut raportin päivittäneen hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Nykäsen mukaan byrokratia on ihmisten aikaansaannosta ja silloin sen purkaminen tapahtuu myös ihmisten toimesta: yhteistyöllä, rakenteita ravistelemalla ja asennemuutoksella.

Raportin kokoajana on toiminut Mervi Ukkonen, maidontuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Savosta. Ukkosen mukaan tavoitteena on päästä eroon maatalouden päällekkäisistä kirjauksista, luopua EU-lainsäädännön ylittävistä kansallisista vaatimuksista sekä lieventää täydentäviä ehtoja ja niiden seuraamuksia. Tavoitteena on myös saada toimivat ohjelmat, jotka mahdollistavat yhden tallennuksen taktiikan, jolloin sama tieto kerran tallennettuna olisi kaikkien käytettävissä. Raporttiin on kirjattu lukuisia kehittämiskohteita, joista 14 kohdetta nähdään erityisen tärkeinä. Nämä kehittämiskohteet ovat parannusesityksiä, joista viranomaiset ovat ottaneet kopin ja joita viedään eteenpäin.

Ja byrokratian purku todella etenee! Täydentävien ehtojen vaatimuksiin ja seuraamuksiin on saatu lievennyksiä. Lisäksi Suomen maa- ja metsätalousministeriö on ehdottanut komissiolle kotieläin- ja peltopuolen eriyttämistä seuraamusten osalta.

Seminaaripäivän keskusteluissa olivat mukana mm. Johan Åberg (vas.), Minna-Mari Kaila, Yrjö Ehrnrooth, Matti Aho ja Antti-Jussi Oikarinen.

Byrokratian purku etenee myös EU-tasolla

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kiitti normien purkamiseksi tehdystä aktiivisesta yhteistyöstä. Lepän mukaan normien tehtävänä on auttaa koko elintarvikeketjun toimintaa. Normit tekevät ruoantuotannosta uskottavaa. Ne vahvistavat ruokaturvallisuutta sekä edistävät kotimaisten elintarvikkeiden vientiä. Normien pitää kuitenkin olla oikeassa suhteessa toimintaan. Lepän mukaan pitää saada: Yksi järjestelmä. Yhdet tiedot. Yhteen paikkaan.

Leppä totesi, että samansuuntaisia äänenpainoja byrokratian purkamisesta on kuultavissa muidenkin EU-maiden tahoilta. Samalla hän lupasi, että julkaistun raportin kehittämiskohteita viedään eteenpäin myös EU-tasolla.

Tarpeeton ja tarpeellinen byrokratia

Viljelijäpuheenvuoron käytti yrittäjä ja siementuottaja Yrjö Ehrnrooth, jonka mukaan on hienoa, että Etelä-Savolla ja Suomella on vahva etukeno byrokratian purkamisessa. Ehrnrooth toivoi, että maatalous nähtäisiin ennen kaikkea yritystoimintana, jonka kehittämistä normien pitää tukea; ei jarruttaa.

Matti Aho, Eviran pääjohtaja, avasi puheenvuorossaan normien tarpeellisuutta ja tarpeettomuutta. Tarpeettomat normit aiheuttavat hallinnollista taakkaa. Tarpeellisilla normeilla sen sijaan on vaikuttavuutta. Tarpeellisten normien avulla, osoittamalla ja varmistamalla laatua, lisätään kilpailukykyä. Käytännön esimerkkeinä normien hyödyistä Aho mainitsi Suomen kansallisen salmonellaohjelman. Suomella on oikeus vaatia salmonellatodistus maahan tuotavasta lihasta hyvän tilanteen säilyttämiseksi.

Ahon mukaan hyvä lainsäädäntö kohdistuu tarkasti elintarvikeketjun laatuun ja turvallisuuteen. Hyvä lainsäädäntö parantaa yritysten kilpailukykyä, on resurssitehokas ja edistää kestävää ruoantuotantoa. Hyvä lainsäädäntö on valmisteltu asiakaslähtöisesti. Lisäksi se on helposti ymmärrettävää ja käyttöönotettavaa sekä siivoaa markkinoilta vilpilliset toimijat.

Ahon mukaan Evira toimii tavoitteet edellä, eikä piiloudu lakien tai komission taakse. Virastoa modernisoidaan ja tavoitteena onkin muuttua pönäkästä ankeuttajasta palveluorganisaatioksi.

Sähköiset välineet helpottavat toimintaa

Maaseutuviraston ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen toi esille sähköisten välineiden vaikutuksen tukijärjestelmien yksinkertaistamiseen. Oikarisen mukaan jo nyt sähköisessä tukihaussa on viherryttämiseen ja eri tukiehtoihin liittyviä tarkisteita. Sähköisten järjestelmien kehittämisen haasteena Oikarinen näkee CAP:in eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan. -Sähköisiä järjestelmiä kehitettäessä kun on huomioitava muitakin kuin kansallisia säädöksiä. Oikarinen piti tärkeänä sitä, että byrokratian purkuun tartutaan juuri nyt: ennen seuraavan ohjelmakauden alkamista. Tukivalvontoihin kehitetään monitorointimallia, jossa tukivalvontoja helpotetaan satelliittivalvonnoilla. Menetelmä tullee keventämään hallinnollista taakkaa sekä vähentämään tilakäyntejä.

Ruokaturva ja huoltovarmuus

Maa- ja metsätalousminiteriön Ruokaosaston johtaja Minna-Mari Kaila toi esille toimijoiden keskinäisen luottamuksen sekä huoltovarmuuden. Brexit eli Britannian, yhden merkittävän nettomaksajan, ero EU:sta vaikuttaa nykyisen ja tulevan ohjelmakauden rahoitukseen. Rahoitus tiukkenee ja se asettaa haasteita oikeiden politiikkavälineiden löytämiselle ja sitä kautta ruokaturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. Kailan mukaan maataloustukien pääpaino tulisi olla ruoantuotannossa. -Satelliittivalvonnan tulemisesta tukivalvonnan työkaluiksi Kaila arvioi aikaisintaan vuotta 2020.

Johan Åberg, MTK:n maatalousjohtaja, nosti esille sen, että Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus yhteistyöhön viljelijöiden, viranomaisten ja järjestöjen kesken. Muualla Euroopassa viljelijöille jää mahdollisuus ajaa asioitaan eurooppalaisen kattojärjestön COPAn avulla, koska kaikissa maissa ei ole samanlaista tuottajajärjestöä kuin Suomessa. Kansallisella tasolla on helpompi löytää toimijoiden kesken yhteinen tavoite.

Tilaisuuden lopun paneelikeskustelussa nousivat esille ruokaturvallisuus, tuotannon taloudellinen kannattavuus sekä CAP eli EU:n yhteinen maatalouspolitiikka. Byrokratian purkukeinona nähtiin eri tukimuotojen karsiminen. Suomalainen tukijärjestelmä on monimutkainen. Maa on jaettu eri tukialueisiin. Jos jokin alue on menettänyt tukea, on puuttuva tuki korvattu jollain toisella tukijärjestelmällä. Tukijärjestelmä on monimutkainen, mutta se huomioi tuotantosuuntien erilaisuuden oikeudenmukaisemmin kuin esim. äärimmilleen yksinkertaistettu pinta-alatuki, joka on käytössä Saksassa.

Tuottajia motivoi parhaiten korvaus, joka maksetaan tuotetusta tuotteesta; eivät palkkiot eläimen omistamisesta tai pidosta. Tukien ohjautumista ei-aktiiviviljelijöille kritisoitiin. Myös tuottajat toivovat tukijärjestelmää, jossa pääpaino on ruoantuotannolla - toki jäljitettävyyttä ja ympäristöasioita unohtamatta.

Kaiken kaikkiaan päivän parasta antia oli yhteisymmärrys siitä, että sekä hallinto että viljelijät ovat yhtä mieltä liiallisen byrokratian purkamisen välttämättömyydestä. Yhteisenä päämääränä on saada karsittua byrokratian laatu ja määrä sellaiseksi, että se edistää ruoantuotantoa sekä muita maaseudun elinkeinoja. Maa- ja elintarviketalouden toimijoiden yhteistä tahtotilaa normien purkuun tarvitaan erityisesti varauduttaessa seuraavaan ohjelmakauteen, jossa haasteina tulevat olemaan niukkeneva rahoitus ja yhä suurempi painotus ympäristö- ja ilmastoasioihin.

Seminaarin järjesti ProAgria Etelä-Savon hanke: Etelä-Savon Byrokratian hyödyntäminen maatilan/maaseutuyrityksen toiminnassa ja johtamisessa. Hanketta on rahoitettu Manner-Suomen maaseutuohjelmasta.