Suunnitelman toimeenpano oli toteutettu kaikissa maakunnissa hyvin ja tukien saajat olivat keskimäärin tyytyväisiä toimeenpanon kaikkiin osa-alueisiin. Sekä maakuntien alueellisilla suunnitelmilla että perinteisillä vahvuuksilla oli vaikutusta tukien kohdentumiseen ja vaikutusten syntymiseen. Kaikille maakunnille suositellaan vahvuuksiin panostamista eli Etelä-Savolle matkailun, luomun, lähiruuan, monimuotoisuuden ja kaupan muodostaman klusterin kehittämistä, Pohjois-Karjalalle monipuolisten pienyritysverkostojen kehittämistä ja Pohjois-Savolle elintarvikeklusterin kehittämistä. Lisäksi kullekin maakunnalle suositellaan panostamista havaittuihin haasteisiin tai puutteisiin: Etelä-Savolle toimijaverkon vahvistamiseen, Pohjois-Karjalalle maatalouden kilpailukyvyn vahvistamiseen ja Pohjois-Savolle ympäristönhoidon korostamiseen.
Arviointi suosittaa Itä-Suomelle omaa ympäristöohjelmaa, joka keskittyy Vuoksen vesistöalueen haasteisiin. Oman ympäristöohjelman avulla alueelliset vesienhoitosuunnitelmat, erityispiirteet ja kohdentamistarpeet saadaan koottua nykyistä vaikuttavammaksi kokonaisuudeksi esimerkiksi viestinnän, koulutuksen ja neuvonnan kautta. Ohjelmassa voidaan hyödyntää viljelijä- ja rakennetukien, kehittämishankkeiden ja Leader-ryhmien toimenpiteitä.
Valtakunnallinen maaseudun kehittämisohjelman seuranta on alueiden omiin tarpeisiin riittämätön, minkä lisäksi ohjelman tietojärjestelmissä on toistuvia suuria puutteita. Tämän vuoksi Itä-Suomelle suositellaan oman seuranta- ja ennakointijärjestelmän perustamista. Järjestelmä on perustettavissa pienillä voimavaroilla ja se voisi tuottaa ajantasaista ja tarkkaa tietoa kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista sekä myönnettävien tukien kohdentumisesta ja vaikuttavuudesta.
Vaikka kaikki ELY-keskukset toteuttavat valtakunnallista ohjelmaa, jokainen alue tekee oman maaseutusuunnitelmansa. Suunnitelmatyö osallistaa suuren määrän alueen keskeisiä maaseututoimijoita ja jäsentää toiminnan painopisteitä. Tällä on tunnistettavissa oleva lisäarvo verrattuna siihen, että kaikki alueet toteuttaisivat vain valtakunnallista ohjelmaa. Arvioinnissa suositellaankin aluelähtöisen ohjelmatyön jatkamista. Maaseutuohjelman toimeenpanoa voidaan tehostaa myös nimittämällä valtakunnalliselle ohjelmalle oma ohjelmajohtaja.
Arvioinnin toteutus
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset ovat yhdessä tilanneet ulkopuolisen arvioinnin maaseudun kehittämistyön toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta. Väliarviointi koskee kauden 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellista toteutusta. Arvioinnin kohteena olevien tukien määrä vuosina 2015-2017 oli noin 344 milj. euroa. Tästä 80 % oli maataloustukia, 11 % kehittämishankkeille myönnettyjä tukia ja 9 % yrityshankkeille myönnettyjä tukia. Luvuissa ovat mukana sekä ELY-keskusten että Leader-ryhmien kautta haetut tuet.
Arviointi on toteutettu ensisijaisesti benchmarking-näkökulmasta eli laatimalla erilaisiin aineistoihin ja näkökulmiin perustuvia maakuntien vertailuanalyysejä. Itä-Suomi oli arviointiasetelman käytössä edelläkävijä. Arvioinnin toteuttajina toimivat Suomen Aluetutkimus FAR ja Augurix Oy. Arviointiraportti löytyy nettisivuilta www.maakehys.fi.
Arvioinnin tulosten julkistamisen alueelliset tilaisuudet pidetään seuraavasti:
Pohjois-Karjala 24.10.2018 Joensuu
Pohjois-Savo 31.10.2018 Iisalmi
Etelä-Savo 06.11.2018 Mikkeli
***
Lisätietoja arvioinnista antavat:
Arviointiryhmän yhteyshenkilö Tuomas Kuhmonen, Augurix Oy, tuomas.kuhmonen(at)augurix.fi,
p. 050 5911959
Yksikön päällikkö Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus, maija.puurunen(at)ely-keskus.fi,
p. 0295 024 074
Yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, pekka.tahvanainen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 026 107
Yksikön päällikkö Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus, juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi,
p. 0295 026 692
