Arviointia varten tehtiin kyselyitä tuen saajille sekä haastateltiin maaseudun toimijoita. Lähtöaineisto koostui 322 rahoitetusta kehittämishankkeesta ja 863 rahoitetusta yritystuesta. Kyselyt tavoittivat lähes joka toisen kehittämishankkeen ja kolmasosan tuetuista yritystuista. Arvioinnin toteutti Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä TK-Eval.
Hanketoimijoille suunnatun kyselyn mukaan hankkeiden keskeisiä tuloksia ovat kohderyhmän osaamisen nostaminen, hyödynnettävän materiaalin tuottaminen kohderyhmälle ja toteuttajaorganisaation osaamisen paraneminen. Hankkeilla on myös edistetty yhteistyöverkostojen syntymistä ja alueiden väliset hankkeet koetaan onnistuneiksi. Sen sijaan hanketoiminnan vaikutukset uuden yritystoiminnan syntymiselle, uusiin työpaikkoihin tai investointeihin ovat vähäiset. Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 toteutus on edennyt suunnitelman mukaisesti erityisesti maaseutualueen elinvoimaa, toimijoiden innostamista ja yhteistyötä edistäen.
Yritystukien merkittävimmiksi tuloksiksi todetaan yrityksen toiminnan laadun koheneminen,
työllisyyden säilyminen sekä uudet tuotteet tai palvelut. Sen sijaan ympäristönsuojelun edistymiseen, kansainvälistymisvalmiuksiin tai yrityksen toiminnan suuntaamiseen vaikutukset ovat vähäiset. Pidemmällä aikavälillä hankkeiden vaikutusten arvioidaan näkyvän lisäinvestointeina, yrityksen uudistumisena ja kannattavampana toimintana. Pirkanmaalla yritystukia suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Arvioinnin tulokset tukevat tätä linjausta.
Arviointi suosittaa, että jatkossa tulee kiinnittää huomioita maaseudun kehittämistyön julkisuuskuvan parantamiseen, hankkeiden kohderyhmien tarkempaan määrittelyyn ja vaikuttavuuden parantamiseen esimerkiksi kytkemällä kehittämistoimia vahvemmin yritysten omiin kehittämisprosesseihin. Näin uusien toimintatapojen juurruttaminen olisi todennäköisempää.
Lisäksi arviointi vahvisti näkemystä alueellisten kehittämissuunnitelmien tarpeellisuudesta.
-Länsi-Suomi on hyvällä tavalla yhdessä erilainen. Tarkoitan tällä sitä, että melko saman suuruisilla kehyksillä toimivat alueet operoivat omilla tavoillaan ja linjauksilla. Kuitenkin tiivisti alueiden kanssa yhteistyötä tehden ja alueiden välisiä hankkeitakin toteuttaen. Tämä vahvistaa ajatusta, että alueellista maaseudun visiointia, yhdessä linjattavan tahtotilan määrittämistä kannattaa tehdä jatkossakin – nimenomaan aluetasolla, toteaa arvioitsija Pasi Saukkonen Itä-Suomen yliopistosta.
Arviointiin voi tutustua Doria verkkokirjastossa.
Lisätietoja:
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Anne Värilä, maaseudun kehittämisen asiantuntija
gsm 0295 036 048, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Itä-Suomen yliopisto, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia
Pasi Saukkonen, projektitutkija
gsm 050 464 2534, etunimi.sukunimi@uef.fi
