"Kestävän maataloustuotannon kannalta viljelijä on tärkein toimija. Luonnontieteellistä tietoa on tuotettu paljon, mutta tiedämme edelleen liian vähän viestinnän ja käyttäytymisen merkityksestä ilmastotekojen moottorina”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Eero Pehkonen.
Maa- ja metsätalousministeriön tilaama Yhdessä kokeillen -hanke selvitti, mistä maataloustuottajat saavat tietoa ympäristöstä ja ilmastosta. Hankkeen tulosten perusteella tuottajilla on vaikeuksia poimia olennainen valtavasta tietomassasta ja soveltaa tietoa omalla tilallaan. Useat tahot valtionhallinnosta tutkimuslaitoksiin viestivät tuottajille ympäristöystävällisistä toimintatavoista. Tuottajille suunnattua ympäristöviestintää ei ole kohdennettu esimerkiksi alueiden tai tuotantosuuntien mukaan. Verkosta löytyvä tieto on kehnosti lähteytettyä ja usein vanhentunutta.
Maataloustuottajat kertoivat saavansa eniten tietoa ympäristöstä ja ilmastosta median kautta. Media osoittautui selvityksen perusteella ongelmalliseksi tietolähteeksi, koska mediakeskustelu on usein poliittista ja riitelevää. Faktoja on vaikeaa erottaa mielipiteistä, ja ääneen pääsevät erityisesti valtakunnallisissa uutismedioissa poliitikot, etujärjestöt ja tutkijat.
“Tuottajat kokevat riitelevän mediakeskustelun syyllistävänä”, hankkeen vastaava johtaja Karoliina Kinnunen Mohr Kaskas Mediasta sanoo. “Maataloudesta puhutaan uutisissa usein abstraktina kokonaisuutena, vaikka Suomessa on paljon keskenään erilaisia maataloustuottajia. Globaali ja kansallinen taso menevät helposti sekaisin, eikä uutisissa useinkaan avata ympäristö- ja ilmastoasioiden aikajännettä.”
Tiedon välittämisessä viestin sävyllä on merkitystä
Viestinnän kohdentamisen merkitys korostui myös hankkeessa tehdyssä käyttäytymistieteellisessä kokeilussa. Sen perusteella maataloustuottajien ilmastoasenteet vaikuttavat merkittävästi siihen millaisiin toimiin he ovat valmiita ryhtymään viestinnän pohjalta. Kokeilu osoitti, että suomalaiset maataloustuottajat pitävät keskimäärin ilmastonmuutosta suurena riskinä.
“Syyllistäminen ei motivoi muutokseen. Kokeilussa testattiin positiivisen sävyn vaikutusta maanviljelijöiden aikomuksiin tehdä ympäristöystävällisiä muutoksia omalla tilalla. Kevyesti kannustava viesti nosti aikomuksia erityisesti niillä maanviljelijöillä, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta isona riskinä”, kertoo Lari Hokkanen Demos Helsingistä.
“Selvityksen tuloksista muotoiltiin viestinnän suosituksia yhdessä tuottajien, viestijöiden ja asiantuntijoiden kanssa. Viestintää tulee kohderyhmittää rohkeammin, tutkimustiedon ja tilakohtaisen neuvonnan yhteistyötä tulee vahvistaa ja organisaatioiden on tarjottava ajankohtaista tietoa maataloudesta medialle”, kertoo Iina Ala-Kurikka Kaskas Mediasta.
Yhdessä kokeillen oli maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jonka toteuttivat 2018–2019 viestintätoimisto Kaskas Media ja ajatushautomo Demos Helsinki. Hanke oli osa maa- ja metsätalousministeriön Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelmaa (MATO). Hankkeessa analysoitiin eri organisaatioiden viestintää ja kysyttiin tuottajilta itseltään, millaisesta tiedosta ja viestinnästä olisi heille hyötyä. Lisäksi hankkeessa kokeiltiin, miten viestinnän sävy vaikuttaa tuottajien aikomuksiin tehdä omalla tilalla muutoksia ja tarkasteltiin aihetta koskevaa keskustelua mediassa.
Yhdessä kokeillen -hankkeen loppuraportti PDF 3.2MB PDF 3.2MBLinkki toiselle sivustolle
Yhdessä kokeillen -hankkeen suositukset PDF 159kB PDF 159kBLinkki toiselle sivustolle
Lisätietoja:
Hankkeen vastaava johtaja Karoliina Kinnunen Mohr, Kaskas Media, etunimi@kaskasmedia.fi, p. 050 400 5122
Kokeilusta vastaava konsultti Lari Hokkanen, Demos Helsinki, etunimi.sukunimi@demoshelsinki.fi, p. 050 491 2431
Erityisasiantuntija Eero Pehkonen, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@mmm.fi, p. 0295162406
