Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen esitteli seminaarin aluksi keskeisimmät tulokset, ideat ja ajatukset. Paneelissa keskustelivat ProAgrian toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko, Hämeen ammattikorkeakoulun biotalousyksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki, Suomen Maatalousautomaatio ry:n puheenjohtaja Vesa Mäkelä sekä Luonnonvarakeskuksen biotalous- ja ympäristökeskuksen johtaja Sari Forsman-Hugg.
Selkeinä ehdotuksina nousi muun muassa pelisääntötyöryhmä, joka määrittelisi datan omistajuudelle ja jakamiselle reilut säännöt. Viljelijät tuottavat työssään myös paljon kuluttajaa hyödyttävää tietoa datan kautta. Saatu tieto vahvistaa jäljitettävyyttä ja mahdollistaa kuluttajan hiilijalanjäljen laskemisen. Verkostot, kanssaviljelijöiden kokemukset ja esimerkit sekä erilaiset innovaatioalustat eri taustoista tulevien toimijoiden kanssa nähtiin elintärkeänä edellytyksenä, jotta maatalous saadaan älykkääksi.
"Jos saamme kestäviä kokonaisuuksia rakennettua datan avulla, kestävä tuotanto voisi tulevaisuudessa olla meidän maatalouden myyntivaltti. Se hyödyttää myös meidän vientiä, kun pystymme todentamaan, että tuotteet on tuotettu eettisesti, vahingoittamatta ympäristöä. Ja toki voimme viedä myös sitä teknologiaa", totesi ProAgrian toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko.
Maataloudelle ehdotettiin myös omaa digitalisaatiostrategiaa, jossa linjattaisiin älykkään maatalouden tavoitteet, tehtävät ja vastuut.
Älymaatalous hyödyttää viljelijöitä, kuluttajia ja ympäristöä
Älymaatalouden pyöreässä pöydässä keskustelivat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, viljelijä Olli-Pekka Ruponen ja Vesa Mäkelä. Keskustelua luotsasi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
"Lähtökohta on se, että perusasiat tulee saada kuntoon. Toimiva infrastruktuuri tulee olla kunnossa, jotta saamme älymaatalouden toimimaan. Tarvitsemme tähän kuitua, kuitua ja kuitua", Juha Marttila avasi paneelikeskustelun.
Olli-Pekka Ruponen näki, että suomalainen viljelijä on valmis tulevaan muutokseen. Digitalisaation nousun myötä nuoret saadaan myös kiinnostumaan maataloudesta. Samaa totesi myös Juha Marttila. Uudistuva teknologia antaa vastauksen myös taloudelliseen toimentuloon, kannattavuuteen ja erityisesti tuottavuuteen joka voi myös houkutella nuoria alalle.
"Älymaatalous ja digitalisaatio luovat mahdollisuuden ruuantuotannon brändäämiseen. Kun yhdistämme älymaatalouden pehmeisiin arvoihin, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, ei tässä pitäisi olla minkäänlaisia vaikeuksia brändätä tällaista pakettia nuorille", totesi Jaana Husu-Kallio.
Keskeisimmät tulokset webinaarissa:
Data ja sen arvo
Datan arvo ketjussa tunnistettava ja tunnustettava
Käyttäjälähtöinen alusta datan vaihtoon
Viljelijät eivät viljele vain maata.
Data ja liiketoiminta
Digitalisaatiolla uutta liiketoimintaa
Datan käytöllä mahdollista nostaa kannattavuutta.
Tarvitaan pelisääntötyöryhmä
Koulutus
Malleja ja koulutusta hyödyistä ja helppoudesta
Oppilaitokset tekevät alan tulevaisuutta. Onko tähtäin kohdallaan?
Tunnetaanko luonnonvara-ala?
Toteutuuko alan elinikäinen oppiminen?
Neuvonta
Neuvonnan kysyntä monipuolistuu, käykö samoin tarjonnalle?
Tiedosta tukea johtamiseen.
Tutkimus
Tutkimus lähemmäs maatalouden käytännön arkea
Yritykset
Data - tulevaisuuden yritysmaailman arkea
Viljelijät ja tuotekehitys
Yhteistyö
Esimerkit auttavat eteenpäin.
Käytännön yhteistyö ja verkostot
Tehokkuutta tiedon ja tulosten jakamiseen!
Kaikki tulokset löytyvät Viima-alustalta
Neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, p. 040 524 6112, sirpa.karjalainen@mmm.fi
Erikoistutkija Liisa Pesonen, p. 0295326434 , liisa.pesonen@luke.fi
