”Alustuksessani tulen puhumaan siitä, miten maaseutu myydään Z-sukupolvelle. He kuitenkin ovat ne, jotka ratkaisevat maaseudun tulevaisuuden. Meidän on osattava kertoa heidän kielellään, miksi maaseutu on hyvä paikka asua.”, Perttu Pölönen alusti tapahtuman synnystä ja tarkoituksesta.
Maaseudun ja kaupungin raja on veteen piirretty viiva
Valovoimainen juontajaparimme Inari Fernández ja Christoffer Strandberg toivottivat kaikki tervetulleiksi mukaan livelähetysten ja tapahtuman pariin.
Aamusohvalle kutsuttiin päivän ja koko Maaseutuparlamentin 2021 ensimmäiset vieraat: maa- ja metsätalousministeri ja maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtaja Jari Leppä (etänä), Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Asko Peltola ja Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.
”Maaseudulla tehdään asioita itse ja porukalla, joten ollaan ylpeitä omasta maaseudustamme ja tunnustetaan väriä. Maaseudulta löytyy monet ratkaisun avaimet globaaleihinkin ongelmiin”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä avasi Maaseutuparlamentin merkitystä.
”Meidän nuoret maaseudulla tarvitsevat samoja asioita kuin kaupungin nuoret, esimerkiksi toimivia laajakaistayhteyksiä. Siksi maaseutupolitiikasta keskustelu on tärkeää.”, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa totesi aamusohvalla.
”Toivon, että voimme koota keskusteluihin mukaan myös maaseudun epäilijöitä maaseudun ystävien lisäksi.”, Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola totesi.
”Monipaikkaisuus, etätyö, kesäasuminen – nämä ovat hyviä vuoropuhelun paikkoja maaseudun ja kaupungin välillä”, Leppä huomautti.
”Maaseutua on monenlaista ja maaseudun ja kaupungin raja on veteen piirretty viiva”, Asko Peltola päätti keskustelun.
Kurikan kolme parasta asiaa
Terveisiä Kurikasta tuovat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sami Keskinen, kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko, Juustoportti Oy:n toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari, Voihan Vuohi Oy:n toimitusjohtaja Shirin Namiq sekä Viinamäen Farmi Oy:n Timo Viinamäki.
Keskustelun päätteeksi keskustelun vetäjän Sami Keskinen tiedusteli Kurikan kolmea parasta asiaa.
”Kurikassa halutaan edetään ja mennä kohti tavoitteita. Kaupungissa on yli 400 yhdistystä, joten yhteisöllisyys on todella ainutlaatuista Kurikassa. Tehdään yhdessä ja tehdään näkyvää, mennään eteenpäin”, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa totesi.
”Jos Kurikassa on 2000 yritystä, tekemisen halu keskeisin asia. Toinen asia: missään en ole syönyt niin hyvää ruokaa kuin Suomessa, täällä on puhtaimmat elintarvikkeet, puhdas luonto, todella hyvä ruoka. Elämisen laatu tällä alueella toista luokkaa kuin missään muualla. Täällä on helppo hengittää ja olla”, Juha Luukko listasi.
”Ihminen tekee keskimäärin 1700 tuntia töitä vuodessa, ja jäljelle jäävät 7000 tuntia ovat tärkeitä. Asuminen ja harrastukset edullisia, rautakaupassa käy 15 minuutissa, asiat sujuvat ja hoituvat”, Timo Keski-Kasari listasi kolme parasta asiaa Kurikasta.
”Koko vuosi on jatkuvaa tekemistä, ei istuta pyörittelemässä peukkuja, että mitä seuraavaksi. Puhdas ruoka: On niin ihanaa, kun pystyy syömään hyvää ja laadukasta ruokaa.”, Shirin Namiq toteaa.
”Kurikalle sopii erityisen hyvin maaseutukaupungin nimi. Täällä annetaan maaseudulle arvo mikä sille kuuluu”, Timo Viinamäki totesi.
”Maaseutu antaa elämän kokoisen tilan ihmiselle. Täällä on puhdas ilma ja ruuhkattomuus. Kurjinta on viettää aikaa ruuhkajonossa matkalla töihin.”, Sami Keskinen toteaa keskustelun päätteeksi.
Voiko puhua modernista maaseudusta?
Perttu Pölösen mukana sohvalle istahtivat Kyrö Distilleryn tislaamojohtaja Miko Heinilä, Tella Oy:n toimitusjohtaja Liina-Maaria Lönnroth, yliopistotutkija Tuomas Honkaniemi (Vaasan yliopisto) sekä Nina Huuskonen-Kuusisto, Suomen Kylät ry:n nuorisojaostosta. Keskustelua moderoi Christoffer Strandberg.
Keskustelussa pohdittiin sitä, miten maaseutuun kohdistuvia trendejä hyödynnetään. Miten ne saadaan valtavirtaistumaan ja tukemaan maaseutupaikkojen elinvoimaa ja siirtymää kestävään yhteiskuntaan?
”Noin kymmenen vuotta sitten ei vielä hyödynnetty maaseudun paikallisuutta markkinoinnissa ja brändin rakentamisessa, kuten nykyisin esimerkiksi Kyrö Distillery tekee”, kertoi yliopistotutkija Tuomas Honkaniemi.
Mutta miten keskustelua maaseudusta voisi muuttaa modernimpaan suuntaan?
Tuomas Honkaniemi palaisi paikkaan:
”Yritykset eivät ole niinkään keskittyneet brändinrakennukseen, ja nykyisen paikkaseksikkyyden nousun taustalla ovat milleniaalit, eli nykyisten pari-kolmikymppisten sukupolvi, jotka ovat nykyisin yritysten johdossa.
Vertaistuki ja prosessien näkyväksi tekeminen avuksi yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksiin?
Ensimmäisen tapahtumapäivän viimeisessä keskustelussa pohdittiin Christoffer Strandbergin johdolla yritysten sukupolvenvaihdoksiin ja muihin omistajavaihdoksiin liittyviä teemoja. Jalasjärveläinen, muutama vuosi sitten vanhempiensa tilan emännyyden saanut maatalousyrittäjä Kaisa Pihlaja painotti avoimen ja riittävän pitkäkestoisen keskustelun merkitystä. Hänen mukaansa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on tärkeää puhua veroista, tuista ja kauppahinnasta, mutta vielä tärkeämpää on keskustella kaikkien osapuolien toiveista ja odotuksista.
Voihan Vuohi Oy:n toimitusjohtaja Shirin Namiq on tullut yrittäjäksi yrityskaupan kautta, ja kertoo saaneensa paljon tukea Kurikan yrityspalveluista ja TE-palveluista. Namiq kertoi, että yrityksen myyjät Anna-Kaisa ja Jaakko Niemi ovat edelleen valmiita keskustelemalla auttamaan pulmatilanteissa, mikä on erittäin tärkeä tuki, kuten myös yrittäjäkaverien vertaistuki.
Työtehoseuran tutkimus- ja kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto toi myös esille epävirallisen verkostojen tärkeyden ja totesi niiden kautta saadun tiedon olevan yhtä tärkeää kuin esimerkiksi koulutuksen kautta tulleen tietopohjan. Mattila-Aalto totesi myös, että sukupolven- ja omistajanvaihdoksiin liittyvissä prosesseissa on vielä paljon kehittämistä: “Teknis-taloudellis-juridinen prosessi tunnetaan, mutta on paljon selvittämistä siinä, mitä muuta omistajanvaihdostilanteessa ja sitä edeltävästi tapahtuu.”
Johtava asiantuntija Jari Huovinen Elinkeinoelämän keskusliitosta pohti riittävän varhaisen valmistautumisen merkitystä omistajanvaihdoksen onnistumiselle. Uuden yrittäjän on helpompi jatkaa hyvässä kunnossa, ajan tasalla olevaa yritystä. “Jos yrityksen tulevaisuudesta on epävarmuutta, yrittäjä ei välttämättä ole valmis investoimaan tai kasvattamaan yritystä”, valottaa Huovinen.
- Tervetuloa mukaan vaikuttamaan maaseudun asioihin! Muista myös seurata ja osallistua #maapuhuu -keskusteluun sosiaalisessa mediassa.
- Ilmoittaudu mukaan syksyn kiinnostavimpaan tapahtumaan osoitteessa Maaseutuparlamentti.fi
