Julkisten EIP-hankkeiden tuloksia, onnistumisia ja epäonnistumisia välitetään muun muassa maa- ja metsätalouden EIP-AGRI –verkoston kautta. Verkosto järjestää seminaareja ja työpajoja sekä perustaa työryhmiä keskeisten tietotarve- tai kehittämisteemojen ympärille. EIP-AGRI välittää alansa tietoa EU-komissiolle ja jäsenmaille.
Innovaatiotapahtumassa
Yllätyin positiivisesti, kun hakuprosessin jälkeen sain kutsun metsiin perustuvia innovaatioita koskevaan EIP-AGRI-verkoston tapahtumaan. Marraskuun lopulla järjestettiin ”Turning forest innovation into practice” työpaja, johon osallistuin EIP-Tuorehakehankkeen puitteissa. Koronapandemiavaaran takia kaksipäiväinen tapahtuma oli poikkeuksellisesti järjestetty etänä. Tapahtumaan kutsutut eivät siis kokoontuneet tällä kertaa Brysselissä tai muussa Euroopan metropolissa. Mukana oli linjoilla noin 160 osallistujaa 20 maasta.
Metsien monikäyttö, luonnon monimuotoisuus, ilmasto, hiili ja digitalisaatio olivat muun muassa tapahtuman seminaareissa ja työpajoissa esille ensimmäisenä päivänä. Metsänomistajien osallistaminen kehittämistyöhön, metsänteknologia sekä uusien liiketoimintamallien kehittäminen olivat teemoina mukana. Verkostoitumisen lisäksi eri maiden edustajat pystyivät välittämään erilaisia alan näkemyksiä toinen toisillensa.
Tapahtuman toinen päivä keskittyi varsinaiseen innovaatiotyöhön. Innovaatiokeskustelussa toin esille EIP-rahoituksella toimivan Tuorehakekonsepti maatilamittakaavassa -hankkeen. Heti alkuun piti korostaa hankevalmistelun tärkeyttä. Jos vain sinänsä ansioituneet ja meritoituneet yliopiston tutkijat ideoivat uutta tuotetta, ei valmista aina välttämättä tule, jos käytännön ote ja konkretia puuttuu.
Tuotekehitystyö kaipaa erilaisia näkemyksiä
Kehitettävään tuotteeseen tai palveluun tarvitaan jo alkuvaiheessa kehitysideasta kiinnostunut tuotannollinen yritys koordinaattorin lisäksi. Vain tuotannollinen yritys hahmottaa käytännön tuotekehityksen haasteet ja resurssit. Samalla saadaan takeet siitä, että ideasta pyritään kaikin mahdollisin keinoin tekemään maaseudun työllisyyttä edistävä ja lisää rahaa tuova vientituote.
Lisäksi mukaan tarvitaan tuotteen loppukäyttäjät eli maatilat ja metsänomistajat. Nämä voivat jo suunnitteluvaiheessa esittää omat toiveensa tuotteen ja sen käytettävyyden osalta. Loppukäyttäjät osaavat myös karsia maatilan ajankäytön kannalta epäkelpoja tai liian kalliita ratkaisumalleja pois.
Alan neuvontajärjestön edustaja puolestaan osaa arvioida lopputuotteen investointitukiasioita sekä tuoda esille sellaisia näkemyksiä, joita muut EIP-ryhmän jäsenet eivät välttämättä huomaa.
Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rooli on aiempaan tutkimustietoon perustuen arvioida koneen tai laitteen teknologiaa tai ympäristövaikutuksia. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulun laboratorioissa voidaan tehdä tuotetestauksia.
Tuotekehityksessä on aina omat haasteensa. Kun tehdään konetta tai laitetta, saattaa ilmetä erilaisia teknisiä ongelmia. Viime aikoina koronapandemiasta aiheutunut globaali komponenttipula on haitannut myös kone- ja laitevalmistajien toimintaa.
Metsät koskettavat monia EU-maita
Tapahtuman lomassa sai verkostoitua monien EU-maiden ja hankeorganisaatioiden kanssa. Latvialainen yritys innostui metsiin perustuvien luonnontuotteiden kehittämisestä SeAMKin kanssa.
EIP-AGRIn järjestämässä tilaisuudessa ilmeni, että Eurooppa on monimuotoinen maanosa. Metsillä on tärkeä merkitys monelle EU-maalle. Suomen ja Ruotsin lisäksi keskisen Euroopan maille metsillä on taloudellista arvoa monessa mielessä. Etelä-Euroopan maita koskettavat metsäpalojen haasteet.
Eurooppa on metsätalouden maanosa. Sen sijaan energiaturpeen kanssa Suomi on jäänyt yksin. EU:ssa on helppoa vastustaa kaikkea sellaista, joka koskee vain yhtä jäsenmaata.
Vähäpäästöisen hakekattilan valmistus alkanut
”Tuorehakekonsepti maatilamittakaavassa” –hanke on yksi vaihtumassa olevan ohjelmakauden kahdestatoista kansallisesta EIP- eli European Innovation Partnership -projektista. Manner-Suomen maaseutuohjelma ja Hämeen Ely-keskus rahoittavat EIP-hankkeita. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö ja Ruokaviraston Maaseutuverkosto ovat tukeneet hankementoroinnissa ja -viestinnässä mm. KoneAgria-messuilla viime vuoden lokakuussa.
Tuorehakehankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida tuorehakekonseptin lämpölaitos (400-500 kW) maatilamittakaavassa. Lisäksi pyritään vähentämään maatilojen lämpölaitosten CO2-päästöjä. Tällä hetkellä tuoteidea on vähitellen muuntumassa raudaksi Lapuan Hellanmaalla. EIP-kehittämishankkeen rinnalla toimii maatilatason investointihanke Lapualla. Koronapandemia ja komponenttipula ovat osaltaan haitanneet hanketoimia parin viime vuoden aikana. Hankkeen lopullisia tuloksia odotetaan viimeistään toukokuussa 2023.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu on hankekoordinaattori ja lämpökattilavalmistaja Veljekset Ala-Talkkari Oy Lapualta käytännön vientiyritys. Maatilojen toiveita ja osaamista hankkeeseen tuovat Rantalan Broileri Oy, Kankaan Broiler Oy ja Katteluksen Broiler Oy. Helsingin ja Vaasan yliopistot sekä Suomen metsäkeskus ovat hankkeessa mukana tutkimus- ja kehittämisorganisaatioina.
Pääkuvassa: Näkymä EIP-AGRIn verkkotapahtumasta.
Teksti: MMT Risto Lauhanen, SeAMK.
Kuvat: MMT Risto Lauhanen, SeAMK.
