”Hevosyritykset ja hevostallit ovat yhteiskuntarakenteen tiivistyessä puristuksessa. Tallit uhkaavat jäädä asuinalueiden jalkoihin. Samalla hevosharrastajien määrä on kasvanut ja hevosalan palveluille on kysyntää. Olisi kyettävä sujuvasti sovittamaan hevosharrastusmahdollisuudet ja asuinympäristöt yhteen”, Sofia Vikman sanoi.
Suomen Ratsastajainliiton hallituksen jäsenenäkin toimiva Vikman ja liiton pääsihteeri Fred Sundwall muistuttivat, että harrastajien ikähaitari on laaja. Sundwallin mukaan yli 60-vuotiaat harrastavat jo monipuolisesti ratsastusta ja kuluttavat myös muunlaisia hevosalan tarjoamia palveluita.
Senioreiden lisäksi lasten ja nuorten hevosharrastus on turvattava. Tallien sijainti on tässä tärkeässä roolissa.
”Harrastamaan on päästävä julkisilla kulkuneuvoilla tai muuten kätevästi. Meillä usein korostuvat muut urheilulajit hevosharrastuksen kustannuksella. Niin ei saisi olla”, Vikman jatkoi.
”Ruotsissa kunnat tukevat hevosalaa paljon merkittävämmin kuin meillä. Kaavoitus ja muu harrastusmahdollisuuksien parantaminen ovat tärkeitä, jotta tämä yhä suositumpi ala voi kukoistaa ja luoda hyvinvointia ja työtä”, Vikman kertoi.
Lintilä uskoo hevosen vetovoimaan – matkailussa potentiaalia
Elinkeinoministeri Lintilän mukaan yleinen kansantalouden parantuminen tarkoittaa monelle mahdollisuutta harrastaa - ja harrastus voi liittyä hevostalouteen.
”Kunnat tulevat jatkossa entistä enemmän kilpailemaan elinvoimatekijöillä ja houkuttelevuudella. Ihmisten muuttaessa paikkakunnalta toiselle harrastusmahdollisuudet voivat olla yksi valintaperuste”, Lintilä kuvaili.
Matkailu on yksi nopeimmin kehittyvistä elinkeinoista Suomessa.
”Hevosyrityksillä juuri matkailun saralla on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Kannustan innovatiivisten tuotteiden kehittelemiseen ja verkostoitumiseen esimerkiksi Visit Finlandin kanssa. Aasialaiset matkailijat kulkisivat varmasti mielellään suomalaismetsässä hevosilla, jos heille vain tarjottaisiin selkeä palvelu”, Lintilä sanoi.
Hevosissa on vetovoimaa ja hevoset osana kuntabrändiä on onnistunut monessa kunnassa. Esimerkkeinä tästä ovat muiden muassa Orimattila, Ypäjä ja Kaustinen.
”Alustataloudesta puhutaan paljon eli kunta tarjoaa alustan yrittäjyydelle. Tämä tarkoittaa, että fasiliteetit ja lupajärjestelyt ovat kunnossa. Hevosyrittäjät ovat entistä valmiimpia ja valveutuneempia yrittäjäksi”, pohti Lintilä.
Kunta-alan toimijat kiinnostuneita hevostaloudesta
Uudistuva hevostalous- ständillä käytiin vilkasta ja myönteistä keskustelua hevoselinkeinosta ja harrastamisen mahdollisuuksista.
”Erityisen paljon puhutti alue- ja maankäytön suunnittelu, jossa huomioidaan mahdollisuus hevosten ylläpitoon ja hevosurheilualueet”, Hippoliksen toiminnanjohtaja Anne Laitinen kertoi.
”Kuntamarkkinoilla tavoitetaan tärkeä sidosryhmä, joka päätöksillään vaikuttaa hevosalan toimintaedellytyksiin kunnissa”.
Hyvä tietää hevostaloudesta -tietoiskut ovat katsottavissa viikolla 38 Uudistuva hevostalous -kanavalla YouTubessa.
Lisätietoja:
Anne Laitinen, Hippolis, anne.laitinen@hippolis.fi, puh. 040 7660 830
Uudistuva hevostalous-hankkeen toteutuksesta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) yhteistyössä Luken ja Hippoliksen kanssa. Hanke on saanut rahoitusta EU:n maaseuturahastosta/ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2014-20).
