Ryhmakuva Brendan patsaalla

Kainuulaiset hakemassa lisäoppia luonnontuotealalle Irlannista

Suomi ja Irlanti ovat molemmat tunnettuja luonnostaan. Molemmilla on paljon syrjäisiä alueita, joille luonto tuottaa raaka-aineita ja hyvinvointia monella tavoin. Luonnontuotteiden valmistus on yleensä paikallisten pienten yritysten tekemää ja omaleimaiset tuotteet tukevat myös turismia. Omissa maissaan Kainuu ja Irlannin länsirannikon Kerryn maakunta ovat syrjäisimmiltä kulmilta. Mitä mahtaa tapahtua, kun noiden alueiden luonnontuoteyritykset ja -kehittäjät pääsevät toimimaan yhdessä?

Leader-ryhmät saattavat yhteen syrjäisten alueiden pieniä toimijoita kansainvälisestikin

Oulujärven ja Kerryn maakunnan Leader-ryhmät rahoittavat Natural Future of Cosmetics -hankekokonaisuutta omissa maissaan. Hankkeet käynnistyivät jo keväällä 2021. Tähän syksyyn saakka yhteyttä on pidetty etänä ja osaamisen siirto on tapahtunut etäluentosarjan ja mukana olevien tutkimus- ja kehittäjätoimijoiden kautta. Kainuussa hanketta toteuttaa Oulun yliopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen Mittaustekniikan yksikkö, Irlannissa Shannon Applied Biotechnology Centre – instituutti Traleen kaupungissa.

Odotetun vierailun aika tuli lokakuun puolivälissä. Kainuusta matkalle lähti 10 hengen seurue: neljä henkilöä yliopistolta ja kuusi yritysten edustajaa. Yritykset olivat matkalla omakustanteisesti. Hanke toimi matkan järjestäjänä. Reissussa oli vanhan kunnon ajan meininkiä: Kajaanin lentojen ollessa tauolla ensin matkustettiin kuusi tuntia junassa Helsinkiin, sen jälkeen 3 tuntia lentäen Dubliniin ja siellä nukutun yön jälkeen vielä 4 tuntia junalla länsirannikolle. Irlannin junamatka antoi mahdollisuuden katsella vihreitä laitumia ja niillä kulkevia mustavalkoisia lehmälaumoja. Maasto muuttui kumpuilevammaksi länsirannikon lähellä.

Shannon ABC toimii Munsterin teknisen yliopiston tiloissa. He ovat rakentaneet monipuolisesti alueen yrityksiä palvelevan laboratorion, jossa harvinaisimpina erikoisuuksina ovat kosmetiikan ja ihon hoitotuotteiden tutkimukseen sopivat ihon mittaukset, kuvantaminen, kuva-analyysi ja soluviljelytestit. Suomalaisryhmästä tuntui mittauksia seuratessa ja itsekin mitattavaksi päästessä lähes julmalta, kuinka tarkkaan kameran kuvaa tutkiva ohjelma paljasti jokaisen rypyn ja uurteen kokoineen kaikkineen samoin kuin ihon värimuutokset. Muilla mittareilla pystyttiin tarkastelemaan ihon kosteutta, rasvaisuutta ja elastisuutta.

Kuva, jossa naiselle tehdään ihoanalyysia.
Mittaustekniikan yksikön projektitutkija Anni Hirvosen silmäkulmaa kuvataan ihoanalyysia varten.

Sekä meren rannalta että vaaran laelta näkee kauas – keskusteluilla vaihdetaan parhaiten näkemyksiä ja kokemuksia

Matkan kohokohta oli linja-autoretki merenrannalle katsomaan rantaan ajautuvia merileviä ja niiden keräysaluetta. Samalla saatiin ihailla Dinglen niemimaan kuuluisia sinisenä siintäviä vuorenrinteitä lahden toisella puolen. Irlantilaiset ajattelivat etukäteen, että keskusteluissa nousisi esille kiinnostus toisen maan raaka-aineisiin. Ja niin myös kävi, niin luonnon keskellä kuin molemmissa maissa asutaan. Merilevän käyttömahdollisuuksista suomalaisten keskuudessa esitettiin villejäkin ideoita, kun paikallinen yrittäjä ennen retkeä luennoi merilevästä ja kierrätti kokeiltavaksi siitä tehtyä puolituotetta.

Kuva, jossa ihmisiä rannalla.
Rantaan tullutta merilevää tarkastellaan yhdessä NutraMara-yrityksen Henry Lyonsin kanssa. Valtaosa Irlannin vesillä esiintyvästä levästä on ruskeaa merilevää ja sen lajeista erityisesti kelppiä.

Irlantilaiset olivat seurueeseen kuuluneelle kainuulaisyritykselle sopineet privaattikeskustelun tietämänsä irlantilaisen samoista raaka-aineista ja käyttötarkoituksista kiinnostuneen yrityksen kanssa. Hienosti tehty isänniltä. Mukana olleet yliopistontutkijat pääsivät perehtymään Munsterin yliopiston laboratorioihin. Irlantilaisilla on paljon hyvin samanlaista osaamista kuin koti-Kajaanissa, mutta soluviljelyn osaaminen on kolmiulotteisten mallien käyttöä myöten monipuolisempaa. Yrityksien joukossa oli mukana Suomesta myös luonnontuotealan neuvonta- ja konsulttiyritys, mikä edistänee opitun siirtämistä kotiin. Saattaa käydä niinkin, että irlantilaisten palvelutoiminta saa yksittäisiä asiakkaita Suomesta.

Kuva, jossa joukko ihmisiä ottaa selfie-kuvaa laboratoriossa.
Vierailijoita Shannon ABC:n laboratoriossa. Ryhmä-selfieltä ottaa Mittaustekniikan yksikön projektitutkija Antonina Shvetsova. Taustalla näkyy myös irlantilaisen osahankkeen johtaja Niall Burke ja projektipäällikkö Aoife Curran

Merilevän lisäksi vierailun aikana keskustelimme irlantilaisten alustusten pohjalta irlantilaisen kasvillisuuden erikoispiirteistä ja soluviljelymalleilla heillä tehdystä työstä. Vierailijaryhmä käyttäytyi todella hyvin: kysymyksiä tuli lähes jatkuvasti alustusten aikanakin. Isännät olivat myös varautuneet tähän ja toivoivat, että tilaisuuksista ei tule heidän esitelmöintiään. Saimme lisää aikaa keskusteluille sopimalla kysymysten alkaessa vyöryä, että vieraat eivät esittele omaa toimintaansa nyt sen enempää kuin mitä keskusteluissa tulee esille. Sen aika on vasta vastakkaisella vierailulla. Seuraavalla kerralla on kiinnostavaa jatkaa tarkemmin myös luonnontuotealasta liiketoimintana molemmissa maissa.

Mitä tapahtuu jatkossa?

Yhteistyöhön osallistuvien tutkimuslaboratorioiden tehtäväksi jää yhteistyön kehittäminen edelleen ja se on suurin etu niiden mukanaolosta Leader-ryhmien kv-hankkeessa. Irlantilaiset pyysivät Mittaustekniikan yksikön mukaan jo viimekesänä yhteen luoteisen Euroopan alueen interreg-hakuun ohjelman ulkopuolisena asiantuntijana. Se haku ei vielä tuonut tulosta, mutta seuraavat yrityskerrat ovat jo suunnitteilla. Kummallakin taholla paikallisilla yrityksillä tulee olemaan merkittävä osa myös jatkosuunnitelmissa.

Leader-ryhmien tuki kansainväliselle yhteistyölle omien toiminta-alueidensa toimijoille on erittäin arvokasta. Harvaanasuttujen alueiden hanketoimijoille, yrityksille ja yhdistyksille yhteistyötä rahoittavat muut rahoitusmuodot saattavat olla erittäin korkean kynnyksen takana, mutta Leader-ryhmässä asiointi omien tuttujen Leader-virkailijoiden kanssa on helppo tapa päästä alkuun. Yksittäinen vierailu on hyvä auttamaan alkuun konkreettista yhteistyötä yrityksissäkin, mutta se ei vielä takaa pysyviä tuloksia. Jatkuvuuden turvaamisen kannalta TKI-toimijoiden mukana olo on isoksi eduksi.

Seuraavaksi odotellaan irlantilaisia käymään Kainuussa. Ehkäpä ihmettelemään muun tekemisen ohessa kevään virtaavia mahloja tai saunan monenlaisia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Tai hanketoimijoita proosallisemmin viimeistelemään uusia hankehakemuksia. Sekin tosin saattaisi sujua leppoisasti saunomisen ja monenmoisten paikallisten tuotteiden kokeilun lomassa.

Pääkuva:

Osa vierailijaryhmää ja isäntiä Pyhän Brendan patsaalla Atlannin rannalla. Pyhä Brenda syntyi Traleen lähettyvillä noin vuonna 480 ja hän saattoi käydä Amerikassa jo 500-luvulla.

Muokkauspäivämäärä: Nov 9, 2022
Teksti: Pekka Kilpeläinen