Lähiympäristöstä hyvinvointia Hämeeseen

Hämeessä erilaisten luonto- ja ympäristökohteiden parannusta on tehty jo vuosia maaseuturahaston tuella. Alueelle on rakennettu laavuja ja lintutorneja, kunnostettu uimarantoja ja reitistöjä sekä parannettu vesistöjen tilaa. Paikalliset yhteisöt ovat Leader-rahoituksen avulla ehostaneet kohteita, joista hyötyvät luonnon lisäksi niin paikalliset asukkaat kuin mökkiläiset ja matkailijat.

Viiden Hämeessä toimivan Leader-ryhmän tuella on käynnissä olevan ohjelmakauden aikana kehitetty yli 40 erilaista kohdetta. Vesistöihin liittyviä toimia on tehty 14 ja erilaisia virkistäytymiseen liittyviä hankkeita 30. Samalla on haluttu luoda matalan kynnyksen kohteita, joihin kaikilla on mahdollisuus tutustua.

─ Ympäristöhankkeet saavat alueella asuvat ihmiset liikkeelle ja niiden toteuttaminen vaatii usein paikallisten asukkaiden, kuntien ja ympäristöviranomaisten välisen yhteistyön ja vuoropuhelun kehittämistä, kertoo Etpähä ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Jauhiainen.

Leader Etpähän alueella Lahden seudulla erityisen tärkeitä ympäristöteemoja ovat olleet vesistöjen kunnostus sekä Suomen mittakaavassa merkityksellisten pohjavesialueiden suojelu. Jauhiainen on erityisen ylpeä myös siitä, että Leader-tuella on voitu rahoittaa esteettömien retkeilyrakenteiden toteuttamista Lapakiston alueelle yhdessä Lahden kaupungin kanssa.

─ Lapakistosta on viimeisten vuosien aikana tullut todella suosittu retkeilykohde niin paikallisten kuin alueella vierailevien matkailijoiden parissa.

─ Ympäristöhankkeissa jatkuvuus on osoittautunut monia muita hankkeita helpommaksi, koska oman lähiympäristön hoito kiinnostaa paikallisia asukkaita. Toteutettujen hankkeiden kautta on parannettu ja lisätty esimerkiksi yhteisrantojen ja uimapaikkojen käytettävyyttä ja kuntoa, Jukka-Pekka Jauhiainen lisää.

Lähiliikuntamahdollisuuksia kaikille

Riihimäen seudulla toimivan Leader EMO:n alueella reitistöjä on niin ikään kehitetty useassa kohteessa.

─ Haluamme parantaa maaseudun lähiliikuntamahdollisuuksia ja reitistöt ovat yksi tapa toimia. Niitä luomalla ja kehittämällä voidaan kävelijöitä, pyöräilijöitä tai vaikkapa ratsastajia ohjata tietyille reiteille. Samalla luonnon kuluminen ja roskaantuminen vähenee, selittää EMO:n toiminnanjohtaja Esko Pietari.

Pietarin mukaan reitistöt toimivat tukena myös kylä- ja luontomatkailun kehittymiselle.

─ Kasvaneet käyttäjämäärät luovat lisäpalveluita ja reitit tarjoavat matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjille sisältöä omin tuotteisiinsa, Esko Pietari lisää.

Hanketyön avulla on Hämeessä lisätty tietoisuutta oman ympäristön tilasta ja kasvatettu kiinnostusta sen huolehtimisesta. Suuri osa luonto- ja ympäristöhankkeiden töistä tehdäänkin talkoilla. Forssan seudulla toimivan Leader LounaPlussan alueella talkootyö on voimissaan.

─ Luonto- ja virkistyskohteissa syntyy yleensä talkoita paljon yli tarpeenkin. Talkoisiin ryhtyvät ovat hyvin perehtyneitä asiaan ja tuntevat luontoa tarkoin. Toisaalta he pääsevät esimerkiksi tekemään samalla lintuhavaintoja, hankeneuvoja Elina Hujanen Leader LounaPlussasta hymyilee.

Samalla kun ympäristöä parannetaan, saadaan kylille ja pitäjille luotua yhteisöllistä toimintaa. Luonto on ihmisiä yhdistävä tekijä.

─ Tämän tyyppiset hankkeet ovat myös oiva keino saada vapaa-ajanasukkaita mukaan toimintaan sekä tutustumaan mökkinaapureihin ja ympäristöön tarkemmin, Elina Hujanen summaa.

Hämeenlinnan Honkalanrantaan on rakennettu kaikkien yhteinen virkistyspaikka lintutorneineen ja pitkospuineen. Rahoitusta on saatu Linnaseutu ry:ltä.

Mars metsään!

Tutkimuksissa on todettu, että luontokosketuksen väheneminen on monien sairauksien lisääntymisen taustalla. Myös luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä ja allergioiden lisääntymisellä on suora yhteys. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry:n toteuttamassa Metsäpelit-hankkeessa on kehitetty pelejä, joissa metsien käyttöä esitellään muun muassa lapsille ja nuorille pelillistämisen ja tavanomaisten hoitotoimien kautta. Samalla ihmiset saadaan viipymään luonnossa pitempään.

─ Kouluista on tähän mennessä tavoitettu Päijät-Hämeestä 2600 oppilasta ja opettajaa. Aikuisryhmissä on puolestaan liikutettu noin 300 henkilöä, projektipäällikkö Mari Sarvaala toteaa.

Pohjoisessa Päijät-Hämeessä toimivan Päijänne-Leaderin rahoittaman hankkeen päättyessäkin metsiin jäävät taitoradat, joista saa itselleen metsätietoa.

─ Ilman rahoitusta emme olisi lähteneet näin laajaan ponnistukseen. Rahoitus oli ehdoton edellytys tämän tyyppiselle hankkeelle metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa, Sarvaala painottaa.

Myös digitaalisuus on huomioitu tämän päivän luontohankkeissa. Metsäpelit-hankkeessa radoista tehdään mobiiliversiot, joilla tehtäviä voi suorittaa älylaitteen avulla GPS-pohjaisesti radalla liikkuen. Haran kosteikolle Hartolan Vuorenkylään rakennetulla lintutornilla voi puolestaan web-kameran välityksellä tehdä luontohavaintoja kuka tahansa.

Vesistö tärkeässä asemassa

Vesistöjen osalta Kanta- ja Päijät-Hämeessä on kunnostettu koskia, purettu patoja sekä parannettu järvien ja vesistöjen laatua monin tavoin. Esimerkiksi Vihavuodessa Hämeenlinnan Hauholla on parannettu myllyuoman yläosaa taimenen elinalueeksi. Samalla on vahvistettu Vihavuoden kosken asemaa Suomen tavoitelluimpana koskikalastuskohteena. Rahoitusta on saatu Hämeenlinnan seudulla toimivalta Leader Linnaseudulta.

─ Saimme kunnostustöiden avulla kaksinkertaistettua uhanalaisen taimenen poikasalueet Vihavuodenkoskessa. Tämä parantaa koko vesistöreitin taimenen tilaa, vaikkakaan ei riitä yksin pelastamaan sitä. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin myllyuomasta voivat kalat uida läpi, Pasi Visakivi Vihavuosi-yhdistyksestä kertoo.

Visakiven mukaan vastaavia toimia tarvitaan laajasti koko vesistön alueella ja tuella on tärkeä merkitys samantapaisten hankkeiden aikaansaamiseksi.

─ Meille hankerahoituksella oli merkittävä vaikutus. Sen puitteissa kunnostusta voitiin toteuttaa täydessä laajuudessa. Tähän sisältyi varsinaisen kunnostuksen lisäksi erilaisia havainnointilaitteita sekä erikoistyökaluja, joilla kohdetta seurataan ja ylläpidetään tulevaisuudessa. Hanke olisi toteutettu myös ilman rahoitusta, mutta pienemmässä mittakaavassa, Visakivi summaa.

Vihavuoden koskea Hauholla on kunnostettu maaseuturahaston Leader-tuella.

Pääkuvassa: Metsäpelit-hankkeessa lapsia ja nuoria viedään metsään tutustumaan metsien hoitoon toiminnallisten rastien kautta.

3.5.2018

Juttu on julkaistu myös Hämeenraitin verkkosivuilla