Maakuntauudistus pohditutti Leader-hallituspäivillä

Kentän puheenvuoron pitänyt, Leader Mansikan puheenjohtaja Pekka Leskinen totesi, että maakuntauudistus on mahdollisuus Leader-ryhmille. Uudet maakunnat ja muuttuvat kunnat haastavat Leader-ryhmät rakentamaan uudenlaista kumppanuutta. Pohjois-Savossa Leader-ryhmät ovat rakentamassa maakunnallista palvelulupausta, jonka keskiössä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, innovaatioiden syntymisen tukeminen ja digitalisaation hyödyntäminen. Leader-työn arki on iloja ja suruja, mutta Leskisen mukaan ilot ovat voiton puolella. Leader-toimintamalli on varsin hyvä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan enemmän yhteistä edunvalvontaa.

Maailma muuttuu, muuttuuko Leader?

Leaderin täytyy pysyä toimintaympäristön muutoksessa mukana. Maakunta- ja sote-uudistus sekä tuleva ohjelmakausi 2021-2027 vaikuttavat Leader-ryhmiin monella tapaa. Uusia verkostoja ja kumppanuuksia tarvitaan, ja kenties myös uusia rahoituslähteitäkin. Keskusteluissa tuotiin vahvasti esiin se, että Leader-ryhmien tulee jatkossa saada enemmän valtaa strategioidensa toimeenpanossa. Omaehtoisuus kehittämistyössä pitää taata myös tulevaisuudessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Leader-ryhmille avautuu uutta toimintakenttää. Leader-ryhmien tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota hyte- ja sote- palveluiden puutteisiin maaseudulla ja koordinoida eri rahoituslähteitä pienyritysten ja yhdistysten palvelutuotantoon. Toimeenpanon yksinkertaistamista tarvitaan, ja sen toteutuminen avaisi uusia mahdollisuuksia entistä vahvemmalle Leaderille.

Hallituspäivien ohjelmassa pureuduttiin muutenkin ajankohtaisiin asioihin. Kaupunki-maaseutu-vastakkainasettelua on viritelty mediassa. Hallituspäivillä kuitenkin nähtiin, että monilla kaupunkilaisilla on siteitä maaseudulle ja päinvastoin. Paikkakunnalta kotoisin olevat ja muualta tuleva mökkiläiset ovat aktiivisesti mukana esimerkiksi tapahtumissa, talkoissa ja metsästysseuroissa ja käyttävät kyläkaupan palveluita. Ihmisten lisääntyvä monipaikkaisuus voi tuoda lisää voimavaroja paikalliseen kehittämiseen. Niin paikallislehdet kuin Facebook-ryhmät toimivat tiedotuskanavina. Yrittäjä voi saada näistä kuvioista uusia markkinoita ja asukkaat löytää uusia palveluita.

Suomen älykkäin kylä –kilpailu

EU on nostanut älykkäät kylät yhdeksi maaseudun kehittämisen painopisteeksi. Digitalisaatio etenee, ja kehityksen mukana pysyminen vaatii nopeiden tietoliikenneyhteyksien lisäksi vahvaa panostusta digiosaamisen lisäämiseen. Älykkyys kylässä ei kuitenkaan perustu pelkästään digitalisaatioon, vaan sen keskiössä ovat ihmiset ja ihmisten kyky toimia yhdessä ja löytää uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Liikenne, kuljetukset, energiantuotanto, terveydenhoitopalvelut ja jätevesiasiat ovat kaikki ajankohtaisia ja haastavia teemoja, joissa tarvitaan uusia lähestymistapoja ja rohkeita kokeiluja ja käyttöönottoja.
Suomen älykkäimmän kylän kilpailu on enemmän kuin sanat antavat olettaa. Tavoitteena on innostaa ja aktivoida kyliä tarttumaan yhdessä haasteisiin ja rakentamaan omasta kylästään sellaista, jossa vielä tulevatkin sukupolvet toisensa jälkeen voivat elää ja tulla toimeen.

Oppiva maaseutu

Elinkeinojen kehittäminen ja osaamisen lisääminen ovat maaseudun kehittämisen keskiössä. Leader-hallitusten jäsenet heittäytyivät pohtimaan oppimisen, osaamisen ja koulutuksen merkitystä kehittämistoiminnassa. Osaavan työvoiman pula vaikuttaa maaseudulla kasvavassa määrin yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien arkeen. Koulutushankkeet ovat tällä toimintakaudella olleet pienessä, mutta tärkeässä roolissa Leader-toiminnassa (n. 5 % rahoitetuista hankkeista). Erilaisia osaamista kerryttäviä ja jakavia hankkeita on tälläkin hetkellä käynnissä laajalla skaalalla - aina robotiikasta kesätyöläisten valmiuksien parantamiseen. Mielenkiintoinen yksittäinen esiin noussut tietotarve osaamista käsitelleessä työpajassa oli sähköomavarisuuden tietotaidon lisääminen. Osaamisen tarpeiden tunnistamisen kannalta keskeisessä asemassa ovat Leader-toimijoiden strategioiden oppimissuunnitelmat. Oppimissuunnitelmien toteutuksen tarkoitus on tukea ja kehittää paitsi Leader-toimijoiden omaa osaamista, myös alueen toimijoiden tietotaitoa.