Monilla maaseutualueilla korkean työttömyysasteen ajoista on siirrytty työvoimapulan aikakauteen. Yrittäjän näkökulmasta työvoimapula rajoittaa yrityksen liiketoimintaa ja kasvumahdollisuuksia. Noin 40 prosenttia maamme yrityksistä sijaitsee maaseutualueilla. –Haasteita osaavan työvoiman saatavuudessa alkaa olla joka alalla, arvioi asiantuntija, elintarviketeollisuuden toimialapäällikkö Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. –Kyse ei ole enää vain tietyistä toimialoista. Kisa tulevaisuuden osaajista on kova, sanoo Hyrylä.
Hankkeilla veto- ja pitovoimaa alueelle
Maaseudulla lisähaasteena osaajien houkuttelussa voi olla, että koko perheen tilanne vaikuttaa muuttohaluihin: löytyykö työtä myös puolisolle, entä harrastuksia lapsille? Työvoiman vetovoimatekijöihin panostamisesta onkin tullut yhä tärkeämpää. Onneksi maaseudun kehittämisrahoituksessa on välineitä, joilla vetovoimatekijöitä voidaan nostaa esiin ja tuoda ihmisten tietoisuuteen.
Etelä-Karjalan yrittäjät ovat tarttuneet osaajapulan asettamaan haasteeseen erityisesti paluumuuttajille suunnatulla kampanjalla. Yhteistyöhanke kohdistaa viestinsä alueelta pois muuttaneille postitusten ja sosiaalisen median avulla sekä kutsuu mahdollisia paluumuuttajia alueen kunnissa järjestettäviin tapahtumiin. Yrittäjien hanke on verkostoitunut Lappeenrannan kaupungin Työlle tekijänsä -hankkeen kanssa, joka niin ikään panostaa paluumuuttajien houkutteluun ja muun muassa etsii piilotyöpaikkoja Etelä-Karjalasta.
Ratkaisuja yritysten yhteistyöllä
Hyvänä esimerkkinä paljon puhutusta oppilaitos-yritys-yhteistyöstä Leena Hyrylä mainitsee Lappeenrannan kaupungin Metalliverkosto-yhteistyöhankkeen, jossa käytännössä tehdään yhteistyötä alueen oppilaitosten ja metallialan välillä.
Metalliverkosto-hanke brändää metallialaa ja houkuttelee tulevaisuuden osaajia alalle jo koulunpenkiltä lähtien. Tavoitteena on, että hankkeen tuloksena saadaan aikaan pysyviä toimintatapoja ja uusia ratkaisuja osaajapulaan. – Hanke on räätälöity mukana olevien yritysten tarpeista käsin, Hyrylä kertoo.
