Päätapahtumapaikalla, Kurikan kampukselle rakennetulla studiolla oli fyysisesti läsnä vain puhujat ja esiintyjät, osa heistäkin etäyhteyksien päässä. Maaseutuparlamenttia pystyi seuraamaan ProstectumLIVE-alustalla, jossa oli mahdollista hyppiä päälähetyksestä kumppanitorille, työpajoihin, tietoiskuihin ja muihin toimintoihin. Alusta oli kuin virtuaalinen messukeskus, jossa oli helppo liikkua paikasta toiseen!
Kuten Maaseudun Tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen totesi, oli Maaseutuparlamentissa energinen tunnelma. Kiitos tästä kuuluu ihan ensimmäiseksi iloiselle juontajakaksikolle Inari Fernándezille ja Christoffer Strandbergille. Nappi valinta!
Strandberg oli minulle entuudestaan tuttu lähinnä viihdeohjelmista, kuten Putouksen hulvattomista sketsihahmoista ja muista hupailuista. Työkavereitteni kanssa jaksoimme äimistellä toistamiseen, kuinka loistava ja asiantunteva juontaja hän oli. Koko ajan sisällä aiheessa ja ehti siinä sivussa seurata vielä chattiakin. Todella vaikuttavaa ammattilaisuutta!
Toinen työpaikan etäkahvien puheenaihe oli se, kuinka mukavaa oli kuunnella Fernándezin ja Strandbergin lämminhenkisiä aamuvirityksiä. Positiivinen tunnelma tarttui ja jatkui myös Maaseutuparlamentin lukuisissa paneelikeskusteluissa, jotka totesimme poikkeuksellisen laadukkaiksi. Siihen vaikutti varmasti osaltaan se, että keskustelut oli pohjustettu huolella. Kulisseissa työskenteli nimittäin Erätauko-asiantuntija Efe Ewvaraye, joka lämmitteli ja valmisteli jokaisen keskusteluryhmän ennen suoraa lähetystä.
Keskiviikon aamukahvikeskustelu hyvän elämän ulottuvuuksista oli mielestäni yksi kiinnostavimmista. Siinä Väestöliiton tutkimusjohtaja ja -professori Anna Rotkirch kertoi, kuinka perheiden perustamiseen vaikuttavat yhteiskunnassa vallitsevat arvot, luottamus turvaverkkoihin ja yleinen suhtautuminen lapsiin. Saman tyyppiset asiat vaikuttavat myös ihmisten muuttopäätöksiin. Parlamentissa kuultiinkin elävä esimerkki siitä, kuinka perheen muutto maaseudulle lykkääntyi hamaan tulevaisuuteen lähikoulun puuttumisen vuoksi. Nämä seikat on syytä tiedostaa, kun alueilla punnitaan lähipalveluiden kohtaloa. Palveluiden myötä voivat kadota myös veronmaksajat.
Toinen tarpeellinen oivallus syttyi yhteisöllisyyden muuttuvia muotoja perkaavassa keskustelussa: kylän yhteisöllisyys voi olla niin vahvaa, että uuden asukkaan on vaikea päästä siihen sisälle. Mediapersoonana ja citymaalaisena tunnettu luova johtaja Jani Halme muistutti, että jos yhdistys saa julkista rahoitusta, täytyisi sitä vaatia pitämään vähintään avointen ovien päivät: "Että tervetuloa vaan kaikki mukaan ja tutustumaan. Tämä on teitä varten!"
Mitä tästä kolmesta päivästä sitten jäi käteen? Ainakin uutta intoa työhön. Tässä entistä nopeammin muuttuvassa maailmassa aluekehittäminen ja maaseudun tutkimus ovat loputtoman kiinnostavia aiheita. Parlamentissa oli myös vahva henki vastakkainasettelujen purkamisesta. Kaupunki ja maaseutu eivät todellakaan ole toistensa vihollisia, päinvastoin kumpikaan ei pärjää ilman toista. Sitä paitsi moni meistä haluaisi asua tai asuu jo vähän molemmissa.
Ja vielä ne ihanat juontajat! Hyvä muistutus omaan työhön, että tapahtuman henki ja sujuminen on paljon juontamisesta ja muusta huolellisesta toteutuksesta kiinni.
Seuraava Maaseutuparlamentti on sitten vuonna 2024 Nurmeksessa, toivottavasti ihan fyysisenä tapahtumana tai ehkäpä hybridimallina. Sitä odotellessa, kehitetään maaseutua ilon kautta!
______________________________________________________________________________
Kirjoittaja: Saija Räty, KaakonKantri.fi:n tiedottaja ja kaupungin ja maaseudun rajapinnassa asuva wanna-be-citymaalainen
