Politiikka ja kaavoitus ovat ristiriidassa nuorten unelmien kanssa - unelmana on maaseutuasuminen

Olen itse 36-vuotias, eli en enää nuori, mutta silti ihmeissäni yleisestä maaseutukeskustelusta ja päätöksenteosta. Politiikassa on jo pitkään ajettu kaupungistumisen puolesta ja annettu mielikuva, että se kumpuaa ihmisten tarpeista ja unelmista. Totuus näyttää kuitenkin olevan toinen – ainakin nuorten keskuudessa.

Jos sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus, niin miksemme silloin kuuntelisi heitä. Miksemme kaavoittaisi ja suunnittelisi palveluita ja muutenkin tulevaisuutta nuorten ääniä kuunnellen? Jos sanotaan, että kaupungistuminen on säästötoimenpide, tulee se lopulta kalliiksi, jos se ei vastaa realismia.

Alla on tarkempaa tietoa Pirkanmaan Ely-keskuksen rahoittamasta hankkeesta ”Pirkanmaan nuorten tulevaisuuskuvat ja osallisuus maaseudun kehittämistyössä”, jossa selvitetään 18-30-vuotiaiden pirkanmaalaisten nuorten kiinnostuksen kohteita ja unelmia.

Kyselytutkimuksen kautta tunnistetaan myös niitä toimeentuloon, asumiseen ja elämäntapoihin liittyviä yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia haasteita, joita pirkanmaalaiset nuoret näkevät unelmatulevaisuuksiensa toteutumisessa. Tämän lisäksi nuoret sijoittivat unelmatulevaisuutensa Pirkanmaan kunnista muodostuvalle kartalle. Nuorten itsensä määrittelemien haasteiden sekä unelmatulevaisuuksien tulosten analysoinnin myötä hankkeessa päästään kiinni konkreettisiin kehitysehdotuksiin.

- Kehitysehdotukset suunnataan Pirkanmaan kunnille ja maaseudun kehittämistyöhön osallistuville tahoille. Tulosten avulla on mahdollisuus saada nuorten ääni ja osallistuminen paremmin kuuluviin maaseudun kehittämistyössä ja osana Pirkanmaan tulevaisuuden suunnasta käytävää keskustelua ja päätöksentekoa, Venla Kinnunen kertoo.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus on osa Turun yliopiston kauppakorkeakoulua ja Pohjoismaiden suurin tulevaisuuden tutkimukseen ja ennakointiin erikoistunut akateeminen yksikkö.

Luonto ja rauha vetoavat

Pirkanmaalla, kuten muuallakin Suomessa, maaseudun tyhjentyminen alkoi jo 1970-luvulla, kun ihmiset alkoivat rakenteellisten muutosten myötä muuttaa suuriin kaupunkeihin. Edelleen jatkuvan muuttoliikkeen vuoksi maaseudusta onkin uhkakuvissa nousemassa senioreiden asuinpaikka, josta palvelut karkaavat. Tilastokeskuksen tietojen mukaan 19–24 -vuotiaiden ikäryhmässä muuttotappiollisimmat (muuttotappio suhteessa vuosien 2002–2012 asukaslukuun) maaseutumaiset kunnat Pirkanmaalla ovat olleet Virrat, Ruovesi, Kihniö, Juupajoki ja Ikaalinen. Vanhemmassa 25–29 -vuotiaiden ikäryhmässä suurimmat muuttotappiot koskettivat Punkalaidunta, Ruovettä ja Pälkänettä.

Jotta Pirkanmaan maaseutu uudistuisi ja pysyisi elinvoimaisena, tarvitaan nuoria asukkaita ja yrittäjiä. Juttua kirjoitettaessa tutkimus on loppusuoralla, mutta kesken. Suuria linjoja tuloksista pystytään jo vetämään.

Kyselytutkimuksen kysymykset lähetettiin 25 000 18-30 -vuotiaalle nuorelle.

-Kohderyhmässä painotettiin pienempiä kuntia. Vastauksia tuli Pirkanmaalta yhtensä 2179 eli vastausprosentti oli 8,7. Määrä on hyvä, sillä esimerkiksi valtakunnallisessa Nuorisobarometrissa keskimääräinen vastausmäärä on 1700-1900, Kinnunen sanoo.

Kyselyssä kysyttiin muun muassa nuorten unelmia vuonna 2030 ja sitä, miten nuoret haluaisivat tienata elantonsa, miten he haluaisivat asua ja, millaisena he näkevät oman elämäntapansa: työn, asumisen, vapaa-ajan, harrastukset, ihmissuhteet ym. Unelmiin liittyviä haasteita ja mahdollisia ratkaisukeinoja kartoitettiin myös.

Moni nuori toivoo, että julkinen liikenne olisi sujuvaa ja pyöräilyreitit kattavat. Kuvassa oleva Venla Kinnunen kulkee itsekin kesät talvet pyörällä ja julkisilla ja ymmärtää nuorten toiveet hyvin.