Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston ja Elintarviketurvallisuusviraston johto asiantuntijoineen jalkautui alkuvuodesta maakuntiin. Parhaillaan käynnissä ovat aluekehittämiskeskusteluiden simuloinnit. Helmikuussa käynnistyvät puolestaan maakuntalain 13 §:n mukaisten neuvotteluiden simuloinnit valtiovarainministeriön johdolla. Valtiovarainministeriön neuvotteluihin ministeriöt toimittavat raportin toimialansa tehtävistä ja kustannuksista. Keräämme valtioneuvostossa kokemukset yhteen ja parannamme niiden perusteella yhteistä vuorovaikutuksen prosessia.
Tarvitaan yhteinen kehityskuva
Ruoka- ja luonnonvarasektorin nykyiset tehtävät aluehallinnosta ja kunnista kootaan maakuntien hoidettavaksi. Niitä hoitamaan siirtyy maakuntiin 2 000 työntekijää. Nämä ammattilaiset jatkavat hyvää työtään sektorin ja kansalaisten hyväksi uudessa organisaatiossa.
Maatalouden suorien EU-tukien ja maaseudun kehittämisvarojen osuus on yli 70 prosenttia Suomen kaikista EU-tuloista. Keskimäärin niiden kautta palautuu Suomelle 864 miljoonaa euroa vuodessa. Ruoka-ala työllistää 400 000 ihmistä. Muutoksessa ykköstavoite on, että jatkossakin saamme puhdasta ja turvallista kotimaista ruokaa ja pystymme kestävästi hyödyntämään elinvoimaisen maaseudun luonnonvaroja.
Maakunnat, maa- ja metsätalousministeriö ja Ruokavirasto* tulevat jatkossa syksyisin käymään maakuntakohtaiset keskustelut. Keskusteluiden tarkoituksena on muodostaa ruoka- ja luonnonvarasektorin yhteinen toimialan kehityskuva. Tarvitsemme toimialan kehityskuvan sekä valtakunnallisesti että maakunnittain. Mitä kuuluu viljelijälle? Mitkä ovat maaseudun kehittämisen tarpeet ja tavoitteet? Toimivatko eläinlääkäripalvelut, ja onko elintarvikkeiden turvallisuus varmistettu? Miten vesistöjen käyttöä ja kalan kulkua on edistetty? Mitkä ovat maakuntien odotukset ruoka- ja luonnonvarasektorin kehittämiseen, säädösvalmisteluun ja EU-vaikuttamiseen?
Kehityskuvan perusteella maa- ja metsätalousministeriö välittää ruoka- ja luonnonvaratehtävien tilanteen ja tarpeet valtiovarainministeriön johdolla valmisteltavaan julkisen talouden suunnitelmaan. Keskeistä on kansalaisten palvelu.
Jaettu tieto ja osaaminen käyttöön
Maa- ja metsätalousministeriön toimiala sai kiitosta siitä, että se on aktiivisesti rakentanut yhteistyötä maakuntien kanssa. Kolmessa alkuvuoden tilaisuudessa oli runsas osanotto ja vilkas keskustelu. Eräs selvennystä vaativa asia on maksajavirastotehtävät, josta Maaseutuvirasto järjestää koulutusta. Meidän on yhdessä varmistettava, että EU:n komissio tulee hyväksymään maksajavirastotehtävien uudenlaisen järjestämisen.
Myös maakuntien välisen yhteistyön sujuvuus on tärkeä keskustelunaihe. Varsinkin vesi- ja kalataloustehtävissä riittävän osaamisen varmistaminen ja yli maakuntarajojen virtaavien vesistöjen hoito edellyttävät maakuntien tiivistä yhteistyötä.
Tiedonhallinta ja tiedolla johtaminen on ensiarvoisen tärkeää. Dataa kehityskuvaa varten on paljon. Jatkotyössä onkin pohdittava huolellisesti, mikä tieto on oleellista, ja mille alustalle tietopohja rakennetaan sujuvimmin.
Keskushallinnon tuki maakunnille on jatkossakin vahva: Ruokavirasto tarjoaa tietojärjestelmät maakuntien käyttöön maatalousasioissa ja maaseudun kehittämisessä. Toimialan virastoista ja laitoksista (Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Suomen Riistakeskus ja Maanmittauslaitos) tulee maakuntien läheisiä yhteistyökumppaneita, ja niissä tuotettu tieto tulee maakuntien käyttöön.
*1.1.2019 toimintansa aloittavaan Ruokavirastoon yhdistetään nykyinen Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto ja osia Maanmittauslaitoksesta.
Tutustu maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston ja Elintarviketurvallisuusviraston maakuntien kanssa käymiin keskusteluihin. Tampereella 26.1. pidetyn tilaisuuden materiaalit ja videoita on koottu tänne
Teksti: Sanna Sihvola, Neuvotteleva virkamies, Maa- ja metsätalousministeriö
