Maaseudun henkilöliikenne on monitekijäinen summa, jossa kehitystyötä saa tehdä monella rintamalla. Tämän havainnollistamiseksi Kyytiin2-hanke laati viisi infograafia, joissa annetaan vinkkejä ja neuvoja asioiden edistämiseen. Voit tutustua niihin hankkeen luomalla verkkosivustolla. Tässä muutamat poiminnat.
Harrastusmatkat – porukalla taklaamaan kuljetusmurheet!
Harrastuspendelöinti on ilmiö, joka yllätti suuruudellaan. Maaseutukuntien asukkaissa on yllättävän paljon heitä, jotka kulkevat säännöllisesti naapurikunnassa harrastuksen vuoksi. Harrastaminen aiheuttaa myös oman kunnan alueella merkittävää liikennettä. Harrastusliikkuminen on asia, joka useimmiten jää huomiotta, kun keskustellaan liikennepalveluiden kehitystarpeista, päähuomion ollessa vain työmatka-, koulu- ja asiointiliikenteessä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden kuljetusten kehittäminen
Hyvinvointialueiden käynnistäessä toimintansa siirtyy myös lakisääteisiä kuljetusvastuita pois kunnilta. Näitä ovat muun muassa vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset. Silti osa jää vielä kuntiin, kuten koulukuljetukset. Erityisesti maaseutualueilla näiden tahojen yhteistyö kuljetuksien kehittämisessä olisi elintärkeää, koska nämä kuljetukset muodostavat ison osan maaseudun julkisesta liikennepalvelutarjonnasta. Yhteistyö ei saa vaarantua hallinnollisessa muutoksessa.
Viestinnällä lisää väkeä kyytiin
Viestintä on yksi keskeisimmistä keinoista houkutella lisää väkeä liikennepalveluiden käyttöön maaseutualueilla. Kyse ei ole erikoisista taikatempuista, vaan arkipäivän asioiden kertomisesta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa säännöllisesti.
Niin juna- kuin linja-automatkustaminen ovat muuttuneet paljon viimeisen 5-10 vuoden aikana. Jos edellisestä linja-automatkasta on 15 vuotta, saattaa kokemus olla tänä päivänä hyvin erilainen siihen 15 vuoden takaiseen verrattuna – parempaan päin. Linja-autossa voi olla pistorasia sekä usb-latauspiste, mukavat penkit, sähköisessä taulussa informaatiota matkan etenemisestä, kunnon ilmastointi. Hintakin voi olla edullisempi kuin ajatteleekaan. Siksi kuljetusyrittäjien kannattaisi jaksaa kertoa arkipäivän pienistä ja suurista asioista sosiaalisen median kautta.
Mitä kukin voi ja haluaa saada digiltä?
Liikennealan kehittäjät intoilevat digitaalisista palveluista tai digitaalisuuden mahdollistamista uusista jutuista. Esimerkiksi useissa kaupungeissa läpi ovat lyöneet kännykällä operoitavat sähköpotkulaudat ja kaupunkipyörät. Mikä digielementti hyödyttäisi parhaiten maaseutualueiden liikennettä? Asiaan liittyy asiakkaiden, liikennettä tilaavien viranhaltijoiden ja palveluita tarjoavien yrittäjien muodostama kokonaisuus. Rahaa kellään näistä ei ole yhtään ylimääräistä. Kuitenkin digi mahdollistaa tiedonsaantia- ja jakamista sellaisella tavalla, joka voi helpottaa asiakkaiden tiedonsaantia ja yrittäjien palveluista kertomista. Esimerkki tästä on bussit kartalla -palvelu, joka reaaliajassa kertoo linja-auton sijainnin. Silloin ei tarvitsisi värjötellä tai läkähtyä pitkiä aikoja pysäkillä, jos tieto aikatauluviiveistä on helposti saatavilla bussit kartalla -palvelusta.
Käyttövoimilla päästöt alas ja aluetalous kuntoon
Fossiiliset polttoaineet ovat tulossa tiensä päähän. Tilalle tarvittavat ratkaisut avaavat mahdollisuuksia hajautetulle, paikalliselle, kestävälle energiantuotannolle. Erityisesti maaseutualueilla se kannattaa hyödyntää. Uusiutuvan energian ympärille muodostuva ekosysteemi vaatii laajan sidosryhmäverkoston, jossa kuntien tulee olla pönkittämässä investointia ohjaamalla omia kuljetushankintojaan ympäristöystävällisiin paikallisiin polttoaineisiin. Laajalla yhteistyöringillä kaikki voittavat.
Kirjoittajat:
Tomas Luoma
Kyytiin2-hankkeen projektipäällikkö
Kaustisen seutukunta
Heli Siirilä
Projektipäällikkö, erityisasiantuntija
Vaasan yliopiston InnoLab / MANEn TUUMA-verkosto
