Voisiko naurun maara

Voisiko naurun määrä olla hyvinvoinnin mitta maaseudulla?

Keski-SuomiON GO –tilaisuus keräsi maaseudun kehittäjiä, hanketoimijoita, yrittäjiä ja kylätoimijoita yhteen maaseudun hyvinvoinnin äärelle Jyväskylässä. Päivän aikana kuultiin useita mielenkiintoisia esityksiä, jotka haastoivat osallistujia pohtimaan sekä omaa että toisten hyvinvointia.

Pystyisikö maaseudun hyvinvointia mittaamaan ihmisten naurun määrällä, pohti Lauri Hyttinen Maaseutuverkostopalveluista. Sitä toki voisi olla hieman hankalaa mitata, mutta kertoisi se ainakin jotain ihmisten onnellisuuden määrästä, naurahtaa Hyttinen.
Millä keinoin naurun määrää pyritään sitten lisäämään maaseudulla? Keinoja on monia, joista Lauri Hyttinen nostaa esille kyläläisten ja yhdistystoimijoiden osallisuuden merkityksen.
- Esimerkiksi kylissä tehdyllä talkootyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen, elinoloihin, onnellisuuteen ja yhteisöllisyyteen.

Paikalliset yritykset lisäävät hyvinvointia maaseudulla

Maaseudun ihmisten hyvinvointiin panostavat myös paikalliset yritykset, joista Neste Lintulahti on oiva esimerkki. Neste Lintulahti on Äänekoskella toimiva huoltoasema, jossa pidetään huolta niin paikallisista kuin ohikulkevistakin matkailijoista. Huoltoaseman monipuoliset palvelut ja yhteisölliset tempaukset pitävät yllä ihmisten virkeyttä.

Jatkuvasti laajeneva Neste Lintulahti on myös työllistänyt sen olemassa olevan historian aikana monia ihmisiä. Tämän lisäksi yrityksen palvelutarjonnan ansiosta Lintulahden kylätoiminta on saatu pidettyä elävämpänä – sillä, jos millä on myönteisiä vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin.
- Esimerkiksi vuonna 2013 postipalveluiden ottaminen osaksi palveluvalikoimaamme vaikutti vahvasti se, että saimme pidettyä Lintulahden kylän palvelut postin osalta entisellään, kertoo yrittäjä Markku Väisänen.

Autetaan toisiamme ajattelemaan myönteisesti

Riitta-Liisa Kanniainen Taikapuhe Oy:stä herätteli kuulijoita ajattelemaan, kuinka ihmiset yksilöinä voivat lisätä hyvinvointia kestävällä tavalla maaseudulle. Kanniainen puhui myönteisten ajattelun, läsnä olemisen ja ihmissuhteiden merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille.
- Riippumatta siitä, mitä ympärillämme tapahtuu, on mahdollista kokea myönteisiä tunteita. Voit vaihtoehtoisesti valita ajattelevasi myönteisesti, joka taas johtaa myönteisiin tunnetiloihin. Myönteiset tunteet näkyvät usein myönteisenä käyttäytymisenä, korostaa Kanniainen.

Eila Eerola Välitä viljelijästä –projektista muistutti sosiaalisten suhteiden merkityksestä erityisesti maatalousyrittäjien arjessa.
- On ensiarvoisen tärkeää, ettei yrittäjiä jätetä yksin, painottaa Eerola.
Myös Kanniainen korostaa ihmissuhteiden merkitystä omaan hyvinvointiin. Hän kehottaakin pohtimaan omia ihmissuhteita; millaisista ihmisistä lähipiirisi muodostuu, millaisia ihmissuhteita haluat lisää ja kenen kanssa aidosti viihdyt.

Kanniaisen mukaan kestävän hyvinvoinnin rakentamisessa olennaista on toistemme tukeminen ajattelemaan myönteisesti. Hän muistuttaa kuitenkin, että hyvinvointia voi rakentaa ympärilleen vain silloin, kun itse voi hyvin. Huolehditaan siis omasta hyvinvoinnistamme!

Loppuun vielä muutama Valtakunnallisen Kylähullu Matti Hämäläisen vinkit siihen, mitä on hyvä ottaa huomioon omaa hyvää elämää rakentaessa.
- Meistä kukaan ei ole mitään yksin, vaan me tarvitsemme toinen toisiamme
- Kun mennään niillä vahvuuksilla, mitä meillä jokaisella on, tulee hyvää jälkeä
- Rikas ei ole se, jolla on paljon vaan se, jolta puuttuu vähän
- Jos pelkäät epäonnistuvasi, suurella todennäköisyydellä myös epäonnistut – usko siis onnistumiseesi
- Uskalletaan olla hulluja ja ideoida rohkeasti

Tilaisuuden järjesti maaseuturahaston Sykettä-viestintähanke ja Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio.

Tutustu tilaisuuden materiaaleihin.

Muokkauspäivämäärä: Feb 17, 2020
Teksti: Helmi Yli-Knuuttila ja Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke/Leader Keski-Suomi
Kuvat: Helmi Yli-Knuuttila ja Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke/Leader Keski-Suomi