EU:n komissio hyväksyi elokuun lopulla Suomen kansallisen suunnitelman siitä, miten EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa toteutetaan maassamme kaudella 2023–2027. Suunnitelma sisältää eri tukimuotoja alkutuotantoon ja sen kehittämiseen sekä maaseudun elinvoimaisuuteen.
Uudistetun maatalouspolitiikan kausi alkaa vuoden 2023 alussa. CAP-suunnitelman tulotukivälineet ja maaseudun kehittämisen toimenpiteet ja niiden kautta saatava rahoitus mahdollistavat maataloustuotannon Suomen olosuhteissa sekä uudistavat ja kehittävät sitä. Tuilla muun muassa ohjataan tuotantoa entistä aktiivisemmaksi, ympäristöystävällisemmäksi ja monipuolisemmaksi.
Miksi ruuantuotantoa kannattaa tukea?
Kotimaisen ruuantuotannon – ja laajemmin maaseutuelinkeinojen – tukemiselle ja kehittämiselle on monta painavaa syytä. Tässä niistä tärkeimmät:
Huoltovarmuus. Kotimaisen ruuan riittävän monipuolinen tuotanto on olennainen osa huoltovarmuutta ja kansallista turvallisuutta.
Puhtaus. Kun tuotamme ruokaa kotimaassa, voimme itse parhaiten vaikuttaa ruuan terveellisyyteen ja puhtauteen. Suomessa tuotantoeläinten terveydenhuolto ja hyvinvointi ovat huippuluokkaa. Antibiootteja käytetään hyvin vähän. Suomalaiseen tuotannon laatuun ja puhtauteen voi luottaa.
Kestävyys. Ruuantuotannon tuilla voidaan ohjata maataloutta kohti pienempiä ympäristö- ja ilmastopäästöjä sekä lisätä maatalousluonnon monimuotoisuutta.
Kannattavuus. Ruuantuotannon pitää olla kannattavaa sen tuottajalle myös Suomen pohjoisissa olosuhteissa. Lisäksi tuotannon kehittämiseen tarjotaan mahdollisuuksia.
Elinvoimaisuus. Maaseutuelinkeinojen tukeminen ja kehittäminen pitävät maaseudun elinvoimaisena ja houkuttelevana.
Jatkuvuus. Maataloustuotanto ei ole kvartaalitaloutta, vaan pitkäjänteistä toimintaa. Jatkuvuus tarkoittaa mahdollisuutta investoida tuotantoon ja toiminnan kehittämiseen.
Mitä suomalaiset ajattelevat maatalouden tukemisesta?
Kantar Public selvitti lokakuussa 2022 maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta suomalaisten käsityksiä maatalouden kehittämisestä, tukemisesta ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta*. Kyselytutkimuksen tulokset ovat hyvin yksiselitteiset: yhdeksän kymmenestä vastaajista on sitä mieltä, että kotimaista ruuantuotantoa pitää tukea. Peräti 93 % kyselyyn vastanneista ilmoittaa myös arvostavansa kotimaista ruuantuotantoa ja -tuottajia.
Kyselytutkimuksen avaintuloksia:
- Kotimaista ruuantuotantoa pitää tukea: 88 %.
- Kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on välttämätöntä Suomen huoltovarmuuden kannalta: 91 %
- Arvostan kotimaista ruuantuotantoa ja -tuottajia: 93 %
- Suomessa on mahdollista tuottaa ruokaa ympäristöystävällisesti: 89 %
- Maatalouden tukien pitäisi ohjata tuotantoa ympäristöystävällisemmäksi: 76 %
- Onko Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan seurauksineen vaikuttanut käsityksiisi kotimaisen ruuantuotannon merkityksestä Suomen huoltovarmuudelle? Kyllä: 62 %
* Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat maamme 18 vuotta täyttäneet (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1 004 henkilöä 14.–20.10.2022 välisenä aikana. Vastaukset kerättiin Gallup Forumissa, joka on Kantar Publicin käyttämä internet-vastaajapaneeli. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä.
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka & Suomen kansallinen suunnitelma
EU-jäsenmailla on yhteinen maatalouspolitiikka, jonka tavoitteina on maataloustuottajien ja maatalouden tuottavuuden tukeminen, monipuolisen ruuantuotannon mahdollistaminen sekä maanviljelijöiden kohtuullisen toimeentulon turvaaminen. Yhteinen maatalouspolitiikka sisältää EU:n suorat tuet sekä maaseudun kehittämisen tuet. Maatalouspolitiikalla pyritään myös torjumaan ilmastonmuutosta ja edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Suomessa EU:n maatalouspolitiikkaa toteutetaan oman kansallisen osin EU-rahoitteisen strategiasuunnitelman (CAP-suunnitelma) kautta. CAP-suunnitelma sisältää mm. maatalouden suorat tuet, osittain sektoritoimien sekä maaseudun kehittämisen toimenpiteet. Mukana kansallisessa suunnitelmassa on myös Ahvenanmaan maaseudun kehittämisen toimenpiteet.
Uudessa CAP-suunnitelmassa lisätään ilmasto- ja ympäristötoimien vaikuttavuutta ja varoja kiintiöidään näihin toimiin tavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi. Viljelijöitä kannustetaan entistä enemmän kohdennettuihin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin.
Kysymyksiä ja vastauksia maaseudun tuista:
Kuinka paljon Suomen maataloustuotantoa tuetaan vuosittain?
Maaseutuelinkeinoja tuetaan kaikkiaan noin kahdella miljardilla eurolla. Summa koostuu suorista tuista, sektoritoimista ja maaseudun kehittämistuista. Näiden lisäksi on erilaisia investointi- ja aloitustukia sekä muille kuin ruuantuotantoon liittyville maaseudun elinkeinoille suunnattuja tukia.
Muuttuvatko tukimäärät uudella kaudella?
Maatilan tukien kokonaismäärä euroissa riippuu monesta tekijästä. Koko CAP-suunnitelman tasolla rahoituksen painopistettä on siirretty yhä enenevissä määrin erilaisiin ympäristöntilaa parantaviin sekä ilmastonmuutosta ehkäiseviin ja siihen sopeutumista tukeviin vapaaehtoisiin toimenpiteisiin.
Maatalouden kokonaisrahoitus säilyy ennallaan kuluvaan kauteen verrattuna. Tukien kohdennusta on muutettu tavoitteita vastaavaksi.
Miten käy, jos maataloutta ei tueta?
Jos maataloutta ei tuettaisi, maataloustuotanto todennäköisesti loppuisi Suomessa. Kuluttajille ruuan hinta nousisi aivan liian korkeaksi. Ja mitä tapahtuisi maaseudulle? Luultavasti se ainakin osin näivettyisi.
Onko Suomen maatalouden saama EU-rahoitus paljon vai vähän?
Vuonna 2021 Suomi sai EU:lta yhteensä 1,6 miljardia euroa. Lisäksi Suomi sai elvytysvälineestä yhteensä 60 miljoonaa euroa. Suurimman osan Suomeen palautuneista tuloista sai maatalous eli noin 903 miljoonaa euroa. Summa vastaa 56 prosenttia kaikista Suomen saamista tuista. Suomi puolestaan maksoi EU:lle noin 2,5 miljardia euroa.
Maatalous on yksi pisimmälle viedyistä yhteisistä EU:n politiikoista. Vaikka yhteisessä politiikassa on välillä omat kiemuransa, yhteismarkkinoissa on puolensa ja kauppaneuvottelijana EU on yksittäistä pientä maata paljon voimakkaampi. Yhteisesti hoidettu politiikkaa on varsin perusteltua. Siksi se myös rahoitetaan merkittävin osin yhteisesti. Lähde: Valtiovarainministeriö
Miten maataloustuissa huomioidaan ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus?
Maataloustukien ehtona on tietyt hyvät käytännöt ja ympäristölainsäädännön osat, joita pitää noudattaa. Rahoituskaudella on tarjolla uusi tukielementti suorien tukien puolella: ekojärjestelmät. Maaseudun kehittämisrahaston puolella tarjotaan ympäristökorvauksia. Lisäksi tarjolla on mm. erilaisia investointitukia. Tavoitteena on luomutuotannon kasvattaminen.
Tuleeko viljelijöille entistä enemmän byrokratiaa tukien hakemiseen?
Joitain uusia hakemuksella kysyttäviä asioita on tulossa, mutta niin on myös aiempaa laajempia tukihakemuksen korjausmahdollisuuksia. Tukioikeuksien poistuminen vähentää tuen hakemiseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Yli 95 % maatiloista palautti tukihakemuksensa sähköisesti Vipu-palvelussa kevään 2022 päätukihaussa. Keväällä 2023 tukihaku on sähköinen. Vipu-palvelussa on käytössä tarkisteita ja toimintoja, jotka auttavat viljelijää varmistamaan, että hakemuksen tiedot ovat oikein ja tukiehdot täyttyvät.
Lisää tietoa CAP-suunnitelmasta, tuista ja hakemisesta:
Lisätietoa CAP-suunnitelmasta maa- ja metsätalousministeriön sivuilla
