Hanhenmunia inka ja atte1000

Hanhenmuna ei ole massatuote - Hanhenpesän nuoret yrittäjät löysivät oivan bisnespaikan

Nuorten pyörittämä Hanhenpesä puhdistaa ja myy Hauhalan Hanhifarmin tyhjäksi jääneet munat askartelijoille ja munanmaalaajille. Mikkelin Anttolasta kotoisin olevat Inka (19) ja Atte Rantalainen (17) päättivät hankkia lisätienistejä 4H-yrittäjinä vanhempiensa, Virpi ja Antti Rantalaisen, omistaman Hanhifarmin oheistuotteen avulla.

Nuoret perustivat Hanhenpesä-nimisen 4H-yrityksensä neljä vuotta sitten. Parhaimmillaan hanhenmunia on varastossa useita lattiasta kattoon ulottuvia pinoja. Nuorten yrityksen kannalta kiireisintä munien puhdistusaikaa ovat kesä ja syksy.
-Tämä on hyvä tuote, sillä se ei pilaannu. Eikä tyhjillä munankuorilla ole parasta ennen myyntipäivää, nauraa Atte Rantalainen.

-Me tyhjennämme munat poraamalla ohuella neulalla vain yhden reiän munan toiseen päähän ja sen jälkeen massa poistetaan munan sisältä kompressorilla ja sisäpuoli putsataan ilmalla, Atte kertoo.

Sisarukset kertovat, että 4H-yritys on ollut hyvä oppikoulu yrittämiseen.
– Tässä näkee yrittämisen hyvät ja huonot puolet. Ne ovat vapaus tehdä töitä silloin, kun haluaa. Jos taas ei tee riittävästi töitä, ei tulostakaan tule, Atte lisää.

Yritystoiminta oli yksi tekijä, joka poiki Atelle Trafin erikoisluvan ajokorttiin jo 17-vuotiaana. Muita oleellisia asioita olivat pitkä koulumatka sekä judotreenit ja -leirit. Rantalainen on judon alle 18-vuotiaiden I maajoukkueessa. Hän on myös tämän vuoden SM-hopeamitalisti, joka lähtee kuukauden kuluttua Romanian Eurooppa-cuppiin, josta valitaan seitsemän parhaan joukkue mukaan maailmanmestaruuskisoihin.

Munanmaalaus sopii kaikille

Munanmaalaus on perinteisesti naisten harrastus, mutta poikkeuksena sääntöön Etelä-Savossa tiedetään ainakin yksi miesharrastaja, joka tekee helmimunia. Munia maalataan kaiken vuotta.

Neuvokas-toimintakeskuksen kerhohuoneeseen on kokoontunut neljä ahkeraa eläkeläistä. Kerttu Isometsä, Eila Parviainen, Kerttu Saarivuori ja Tuula Hätinen. Yleensä munanmaalauskurssilaisia on muutama enemmän ja he kokoontuvat parillisilla viikoilla torstaisin klo 11-15. Mukaan toivottaisiin lisää nuoria harrastajia.

Munanmaalauksessa on tunne vahvasti mukana.
-Maalatessa ajattelen ihmisen elämän osa-alueita ja erilaisia jaksoja. Ne voivat olla lokeroita samassa munassa, sanoo Eila Parviainen.

Kerttu Isometsä opettaa Tuula Hätistä kuvion
maalaamisessa. Luonnoksen päälle maalataan ensin vahalla.


Parviainen kuvaa maalauksen meditatiivista merkitystä ja käsillä tekemisen innostavaa vaikutusta.
Valkoinen hanhenmunan pinta puhdistetaan ensin vedellä ja etikalla. Kuviomalleja haetaan Pinterestistä. Tällä kurssilla harrastetaan niin ukrainalaista pisanka-kuviointia, hesseniläistä nuppineulatekniikkaa, kuin sorbialaista sulkatekniikkaakin.

Muna symboloi uuden alkua

Pääsiäisen alla maaseudulla on elänyt vanha uskomus, että värikkäät munat tuovat onnea taloon ja navettaan. Punainen ja keltainen väri ovat ilon ja onnen värejä. Punainen viestii myös rohkeudesta, intohimosta ja ylpeydestä. Musta symboloi ylösnousemusta.

Perinteisesti muna symboloi myös hedelmällisyyttä ja uuden alkua. Sitä on aikoinaan myös pidetty taikakaluna, jolla on voitu suojautua esimerkiksi katovuosilta tai erilaisilta sairauksilta. Värikkäitä munia laitettiin myös karkottamaan petoeläimiä, kuten susia ja karhuja.

Kuvioista esimerkiksi mehiläinen kuvaa ahkeruutta, kala Kristusta ja lintu uudelleensyntymistä.
Etelä-Savossa Aten ja Inkan myymiä hanhenmunia maalataan ainakin Valamon luostarin ja Pieksämäen Neuvokas-toimintakeskuksen munanmaalauskursseilla.

-Me maalaamme kaikkia munia kananmunista hanhen- ja strutsinmuniin, sanoo Pieksämäellä munanmaalausta opettava eläkkeellä oleva opettaja ja puheterapeutti Kerttu Isometsä.
Hanhenmunat ovat kooltaan neljä kertaa kananmunia suurempia. Ne ovat myös kestävämpiä paksumman ja vahvemman kuorensa ansiosta.

Munanmaalaus on taiteen muoto, jota harrastetaan kaiken vuotta. Pääsiäisenä ne kaunistavat koteja.

Batiikkitekniikalla väriä pintaan

Maalausvälineenä on vanhanajan mustekynänvarsi, jossa voi käyttää erilaisia teriä. Lyijykynällä luonnosteltu kuvio piirretään ensin vahansulatustelineessä kuumennetulla vahalla lyijykynävedoksen päälle.

Naiset käyttävät batiikki-tekniikkaa, joka tarkoittaa, että joka välissä tehdään vahaus ja värjäys niin sanotussa vesi-, etikka- ja munavärikylvyssä.
-Tässä tavallaan peitetään entinen väri ja vahataan uusi väri päälle, Isometsä opastaa.
Väri kuivatetaan välillä ennen seuraavaa väriä. Kuviot ovat usein symmetrisiä ja taiteenmuodossa jatkuvalla kehälläkin on merkityksensä. Yleisiä kuvioita ovat tähti, kukko, hämähäkki, kala ja poromalli.

-Antamalla maalatun munan, toivotan lahjansaajalle kaikkea hyvää. Kalastajalle maalaan kala-aiheisen munan ja musiikinopettajalle nuottiavaimia, sanoo yli 20 vuotta munia maalannut Parviainen.
Tämä on halpa harrastus, sillä yksi hanhenmuna maksaa vain 2 euroa. Lisäksi meillä on täällä kiva porukkahenki, sanoo ryhmää ohjaava Kerttu Isometsä.

Pääkuva: Inka ja Atte Rantalainen pyörittävät Hanhenpesä-nimistä 4H-yritystä ja myyvät putsattuja hanhenmunia askarteluun ja munanmaalaukseen.

Haluatko kokeilla 4H-yrittäjyyttä? Oletko 13–28-vuotias?


• Voit kokeilla yrittäjyyttä harrastuksena ja toimia 4H-yrittäjänä itse haluamasi ajan. Varmista itsellesi vaikka kesätyö!
• Toimit yksin tai ryhmässä.
• Sinulla on oma yritysohjaaja ja saat apua yritystoimintaan 4H-yhdistykseltä.
• Yrityksesi myynti voi olla 50 € – 7 000 € vuodessa.
• Voit osallistua Vuoden 4H-yritys -kilpailuun.
• Saat 4H-yrittäjän digitaalisen osaamismerkin
• Voit saada opintopisteitä yrittäjänä toimimisesta.
• Sitoudut 4H:n arvoihin

Lue lisätietoja, miten voit perustaa 4H-yrityksen

Muokkauspäivämäärä: Feb 17, 2020
Teksti: Tiina Judèn, Maaseutukuriiri
Kuvat: Tiina Judèn, Maaseutukuriiri