Satakunnassa on juurrutettu uudenlaista ja tavoitteellista legorobottitoimintaa. Innostamalla lapsia ja nuoria ohjelmoinnin pariin pyritään laskemaan kynnystä hakeutua myöhemmin opiskelemaan ja töihin ohjelmointi- ja automaatioalalle.
– Olemme kiertäneet kouluissa innostamassa sekä oppilaita että opettajia legorobottien pariin ja opettelemaan ohjelmointi, kertoo Satakunnan legorobotti -hanketta vetänyt Mikko Puputti Prizztech Oy:sta.
Näkyvin juttu on ollut kansainvälisen robotti- ja tiedetapahtuma FIRST LEGO Leaguen aluekilpailujen tuominen Satakuntaan. Ensimmäiset FLL-aluekilpailut järjestettiin Ulvilassa tammikuussa 2017.
– Kisat ovat oikeastaan motivaatiotekijä. On jokin päämäärä, mihin tähdätään ja miksi rakennetaan mahdollisimman hyvä robotti. Näin lapset löytävät ehkä intoa kehittämistyöhön, Robocoast osaamiskeskittymän vetäjänäkin toimiva Puputti kertoo.
Viestiä on viety koulujen kautta, mutta joukkueen on voinut perustaa mikä tahansa nuorten joukko.
– Yksikin kaveriporukka lähti mukaan jo ensimmäisiin aluekilpailuihin. Heillä yhden tiimiläisen äiti on ollut apua koordinaatiossa.
Mutta miksi opettaa ohjelmointia juuri legoroboteilla?
– Graafinen käyttöliittymä on helppo omaksua, kun lähdetään nollasta liikenteeseen. Heti näkee, mitä on ohjelmoitu ja saa palautetta. Legorobotteja voi kuitenkin ohjelmoida millä tahansa ohjelmointikielillä, joten perusteiden oppimisen jälkeen on mahdollista siirtyä vaativampiin kieliin, Puputti kertoo.
Legorobottien ja FLL-kilpailun etuna hän pitää myös sitä, että vaaditaan ryhmä. Tiimissä tarvitaan monenlaista osaamista.
– Joku hoitaa koodaamista, jotakuta kiinnostaa mekaniikka ja jonkun pitää osata hallita projektia. Robottien avulla luodaan ympäristö, jossa opitaan teknologiasta, mutta myös tiimityöstä. Kyse ei myöskään ole vain legoroboteista, kisassa isossa osassa on tiedetehtävä.
Kokemäkeläinen Ruubertti Robortti niittänyt menestystä
Kokemäkeläinen legorobottiryhmä Ruubertti Robortti on menestynyt FLL-aluekilpailujen lisäksi kansallisella tasolla ja päässyt osallistumaan kaksi kertaa myös Euroopan mestaruuskilpailuihin. Ensimmäisiä Satakunnan aluekisoja varten perustettua tiimiä vetää Kokemäen yhteiskoulun opettaja Merja Salo.
Salo kertoo, että ennen legorobotteihin tutustumista hän ei tiennyt koodauksesta tai ohjelmoinnista yhtään mitään.
– Nykyisessä opetussuunnitelmassa on mainittu, että koodauksen alkeita pitäisi alakoulussa opettaa. Törmäsin robotteihin ensi kertaa vuonna 2016 ja ajattelin, että hommaan koululle robotin ja pääsen helpolla, kun lapset saavat itse alkaa opettelemaan. Se vei sitten mennessään.
Salo toivoo, että opettajat rohkaistuisivat mukaan robottien pariin.
– Tulevaisuudessa työelämässä tarvitaan sosiaalisia taitoja. Tämä on mielestäni tärkein asia, minkä legorobotit ja kisoihin valmistautuminen opettavat. Robotiikka on tulevaisuuden ala. Uskon, että nuoret, jotka ovat ja ovat olleet mukana tulevat tarvitsemaan koodaustaitoa.
Automaatioalan osaajista puutetta
Legorobotti maksaa noin 200-300 euroa. Robottien hankkimista nuorten joukkueille ovat avustaneet etenkin alueen yritykset, Ulvilan kaupunki, SAMK sekä koulut. Syy on selvä: alue tarvitsee koko ajan enemmän alan osaajia.
– Länsirannikon Robocoast-klusterissa mukana olevien yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 13 % vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla. Ammatillisen osaamisen puute on keskeinen pullonkaula kasvussa. Toistaiseksi osaajia tarvittu automaatioyrityksissä. Automaatio ja robotiikka laajenevat tulevaisuudessa myös perusteollisuuden yrityksiin, jolloin osaajien tarve entisestään laajenee, Puputti sanoo.
Hän kertoo, että hankeaikana tietoisuus senkin suhteen, että Satakunnassa valmistetaan huipputeknologiaa, on kasvanut.
– Ohjelmointiosaamisen kehittyminen ei tarkoita, että kaikista tulisi osaajia alalle. Mutta ehkä se synnyttää kipinän. On vaikeaa hakeutua alalle, josta ei tiedä mitään. Ohjelmointia ja robotiikkaa tutuksi tekemällä lasketaan kynnystä valita tulevaisuudessa ohjelmointiala.
Pääkuvassa: Keväällä 2019 Satakunnassa järjestettiin kolmannet FIRST LEGO League -aluekilpailut ja myös lajin SM-kilpailut. Joukkueita aluekisaan on saatu laajasti koko maakunnan alueelta. Alueen oppilaitokset ovat ottaneet vetovastuuta kisoista hankkeen päättymisen jälkeen. Aino Alho ja Emma Tamminen kokoavat robottia.
Leader-rahoituksella voidaan edistää innovatiivisia projekteja, jotka tukevat myös elinkeinoelämää. Esimerkkinä tästä on Prizztech Oy:n hanke, jolla on tehty legorobottitoimintaa tunnetuksi alueella.
Elinkeinoyhtiö Prizztechin lähteminen legorobottien maailmaan oli Mikko Puputin mukaan sattumien summa. – Meillä on tavoitteena, että saataisiin mahdollisimman paljon osaajia hakeutumaan automaatioalan koulutuksiin. Kesällä 2016 oli Ulvilassa automaatiomessut, jossa oli myös Pekka Piholan pystyttämä legorobottinäyttely. Homma oli menestys, se kiinnosti niin lapsia kuin aikuisiakin. Pihola kysyi, olenko kuullut FLL-kisasta, enkä tietysti ollut. Tututuin asiaan ja totesin, että tämä tukee Robocoastin tavoitteita ruokkimalla lasten mielenkiintoa.
Leader Karhuseutu on tukenut Prizztech Oy:n hanketta EU:n maaseuturahastosta. Hankkeella on juurrutettu legorobottitoimintaa alueelle, kustannettu FLL-kilpailujen järjestämistä sekä koulutettu kisan tuomareita. Projektissa on pyritty suuntaamaan erityistä huomiota haja-asutusalueiden sekä kylien lasten ja nuorten tavoittamiseen.
MIKÄ FIRST LEGO LEAGUE?
Kansainvälinen robotti- ja tiedetapahtuma 9–16-vuotiaille. Maailmanlaajuisesti kilpailuun ottaa osaa vuosittain yli 250 000 lasta ja nuorta. 1998 perustettu FIRST LEGO League on yksi Yhdysvaltalaisen FIRST-säätiön (non-profit) neljästä ohjelmasta, jotka tähtäävät nuorten kiinnostuksen edistämiseen luonnontieteitä ja tekniikkaa kohtaan.
Joka vuosi kilpailun teema vaihtuu ja se on kaikkialla sama. Kisa koostuu legorobottiosiosta ja tiedetehtävästä. Noin 10 lapsen ja nuoren joukko rakentaa legorobotin ja kilpailuissa robotit suorittavat erilaisia tehtäviä teeman mukaan. Tiedetehtävässä perehdytään ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen teknologian avulla.
Kilpailun arvoina ovat kunnioitus, tasavertaisuus sekä yhdessä tekeminen. Tärkein arvostelukriteeri on tiimityö.
