OSMO on lyhennys hankkeen nimestä: Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä – ovathan maatalouden tärkeimmät resurssit ovat juuri osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Suomessa maatalouden resurssitehokkuus on tällä hetkellä yllättävän huono, sillä satoja rajoittavat esimerkiksi maan tiivistyminen ja hivenravinteiden puutteet.
–Kasvukunnosta huolehtiminen vaatii laajaa osaamista. Huomasimme, että Suomessa ei ole vielä syntynyt kattavaa verkostoa, joka tukisi viljelijää näiden ongelmien käytännön ratkaisussa, projektipäällikkö Jukka Rajala selvittää.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgriat Etelä-Pohjanmaa ja Länsi-Suomi saivat rahoitusta Maaseudun kehittämisohjelman Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksesta. Mukaan lähti myös joukko yrityksiä, viljelijöitä ja säätiöitä.
Avainasemassa järjestelmällinen yhteistyö
Nyt OSMO ratkoo täydellä vauhdilla kasvukuntoon liittyviä ongelmia. Avainasemassa on järjestelmällinen yhteistyö tutkimuksen, neuvonnan, viljelijöiden ja yritysten kesken.
Toimintaan osallistuu kahdeksan koetilaa Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Käytännön tilakokeissa selvitetään tehokkaita keinoja kasvukunnon kohentamiseen eri tuotantosuunnilla, maalajeilla ja muokkaustavoilla. Koetiloilta saatua ja ulkomailta kerättyä uutta tietoa jalostetaan osaamiseksi viljelijäosaamisryhmien avulla sekä pellonpiennar- ja koulutuspäivillä.
–Osaamisryhmissä 15-20 viljelijää kokoontuu puolen vuoden ajan keskustelemaan maan kasvukunnosta ja sen kehittämisestä. Kokoontumisten perusteella tehdään kullekin osallistujalle yksilöllinen maan kasvukunnon hoitosuunnitelma. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy laajempaan käyttöön tarkoitettu kasvukunnon hoidon työkalupakki, Jukka Rajala kertoo.
–Tärkeässä roolissa tässä työssä ovat myös paikalliset neuvojat, jotka vievät tietoa eteenpäin omassa työssään, Rajala muistuttaa.
Luomuviljelijä Janne Rauhansuu on mukana OSMOn ohjausryhmässä ja iloitsee hankkeen käytännönläheisyydestä. Oikealla projektipäällikkö Jukka Rajala.
Vastaanotto innostunutta
OSMOn toiminta on hyvässä vauhdissa ja vastaanotto on ollut myönteistä. Jo tähän mennessä hanke on tavoittanut useampia satoja viljelijöitä.
–Osaamisryhmässä mukana oleminen on aiheuttanut myönteisen aivomyllerryksen. Opin jatkuvasti uutta ja pääsen keskustelemaan muiden samassa tilanteessa olevien viljelijöiden kanssa. Mielestäni jokaisen maanviljelijän tulisi olla valmis parantamaan peltonsa kuntoa. Kaikki lähtee maaperästä, sanoo Varsinais-Suomen osaamisryhmän jäsen Melina Lindegren Särkisalosta.
Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät, kun hyväkuntoisesta maasta saadaan enemmän satoa vähemmillä lannoitteilla ja vesistövalumat jäävät pienemmiksi.
–Tutkimustietoa on runsaasti, mutta meiltä on puuttunut tiedon jalostamista osaamiseksi ja käytännön toimenpiteiksi. Haluamme tuoda tiedon käytännön toimijoiden ulottuville, jakaa käytännön oppeja ja osoittaa, että viljelijä voi halutessaan parantaa kasvukuntoa hyvinkin nopeasti, projektipäällikkö Jukka Rajala kiteyttää.
Lisätietoa
Projektipäällikkö Jukka Rajala, Ruralia-instituutti, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Kiinnostaako ravinteiden kierrätys? Hae rahoitusta:
- Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma 2016-18: rahoitusta kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin sekä yritysten investointeihin: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ravinteiden-kierratyksen-kokeiluohjelma
- Muita rahoitusmahdollisuuksia: http://mmm.fi/ravinteetkiertoon/uudet-rahoitusmahdollisuudet
Hankkeesta muualla:
Teksti: Anna Toppari
Kuvat: Anna Toppari
Ympäristöystävällinen maatila
