Neuvontapalvelut

Johdanto

Syksyn aikana eduskunnalle annetaan ehdotukset kansallisiksi laeiksi. Lisäksi valmistellaan niitä täydentävät alemman asteiset säädökset ja toimeenpano sekä viimeistellään tarvittavat tietojärjestelmät. CAP-suunnitelman toimeenpano alkaa vuonna 2023, ja se on voimassa vuoteen 2027 asti.

NEUVO-tiivistelmä

Neuvonnan kohderyhmänä ovat viljelijät, tuottajien muodostamat ryhmät ja ympäristöasioissa myös muut maankäyttäjät. Haluttu neuvonnan aihealue ja neuvoja valitaan Ruokaviraston neuvojarekisteristä.

Neuvontapalvelut kattavat taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset seikat sekä välittävät uutta tietoa tutkimukselta ja innovaatioilta. Neuvontapalvelut ovat tärkeässä roolissa AKIS-kokonaisuuden toteutumiseksi. Neuvonta on puolueetonta ja eturistiriidatonta.

Digitaalisena ravinnevälineenä käytetään erikseen määrätyt kriteerit täyttäviä viljelysuunnitteluohjelmia. Sovellusten tulee mahdollistaa kahdensuuntainen tiedonsiirto suunnitteluohjelman ja hallinnon Vipu-palvelun välillä, mikä helpottaa käyttäjien työtaakkaa. Viljelijä tilaa ravinnesuunnitelman neuvojalta, joka toteuttaa sen hyväksytyllä digitaalisella ravinnevälineellä.

Maaseutuyritysten kehittämiseen voidaan myöntää innovointitukea ELY-keskusten ja Leader-ryhmien kautta.

Neuvontapalveluiden teemat on tarkennettu erityistavoitteittain ja näiden lisäksi läpileikkaavina on digitaalinen teknologia ja innovaatiot.

1. Maatilojen muutoskestävyys (Annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatalousalan muutoskestävyyden varmistamiseksi koko unionin alueella, jotta saataisiin parannettua pitkän aikavälin elintarviketurvaa ja maatalousalan monimuotoisuutta ja varmistettaisiin maataloustuotannon taloudellinen kestävyys unionissa)

• Liiketoimintaosaaminen: talouden suunnittelu ja johtaminen, tuotannon muutokset
• Investoinnit työympäristön parantamiseksi
• Huoltovarmuus: keskustelu huoltovarmuudesta ja vaihtoehtoisten tapojen, reittien ja ratkaisujen suunnittelu varautumisen ongelmakohtiin (varastojen analysointi, varautumissuunnitelma, energian käyttö, henkilöresurssit ja osaamisen varmistaminen)
• Riskienhallinta: maatilan riskikartoitus ja suositukset riskien minimoimiseksi, työturvallisuus, riskienhallintasuunnitelma
• Sosiaalinen ulottuvuus
  • Hyvinvointi: jaksaminen, verkottuminen ja yhteistyötaidot, yhteistyötoimenpiteen viljelijäryhmähankkeet, sosiaalinen huolenpito maaseutuyhteisössä
  • Työehdot ja työnantajan velvollisuudet, työterveys ja -turvallisuus

2. Kilpailukyvyn parantaminen (Parannetaan maatilojen markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin)

• Tuotannon tehokkuuden lisääminen: tuotantotavan muutokset, alkutuotannon rakenteen kehittäminen
• Nykyaikainen maatalousteknologia: koneet, laitteet, digi ja älymaatalous
• Peltojen kiinteistörakenteen parantaminen: selvitykset esim. tilusjärjestelyjen, tilusvaihtojen sekä maan omistus- ja vuokrausjärjestelyjen mahdollisuuksista
• Investoinnit kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseen
• Markkinaosaaminen, kuluttajalähtöisten lisäarvotuotteiden kehittäminen
• Tuottajaryhmät/organisaatiot (yhteistyö)

3. Arvoketju (Parannetaan viljelijän asemaa arvoketjussa)

• Erikoistuminen, esim. erikoiskasvit
• Tuotekehitys ja yritystoiminnan kehittäminen, innovatiivisen maataloustoiminnan käynnistys
• Yhteistyön lisääminen tuottajien kesken
• Lyhyet jakeluketjut
• Investoinnit jalostusasteen nostamiseksi
• Laatujärjestelmät: EU:n nimisuojajärjestelmä, luomumerkit ja kansalliset laatujärjestelmät
• Luomukeruualueiden sertifiointi

4. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastomuutokseen sopeutuminen sekä kestävä energia (Edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista muun muassa vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamalla hiilen sitomista sekä edistetään kestävää energiaa)

• Ilmastomuutoksen hillintä:
  • Pellon orgaanisen aineksen säilyttäminen
  • Investoinnit biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttöön
  • Investoinnit ympäristön tilan parantamiseen
  • Turvemaiden viljely khk-päästöjä vähentävästi
  • Uuden pellon raivaamisesta luopuminen ml. tilusjärjestelyt
• Ilmastomuutokseen sopeutuminen:
  • Vesitalouden hallinta muuttuvissa sääolosuhteissa (tulvat, kuivuus, lisääntyvät ravinnevalumat, uudet ojitusratkaisut, ojitusyhteistyö)
  • Uudet kasvilajikkeet ja viljelykasvit
  • Tuholaistorjunnan uudet haasteet (resilienssin kehittäminen uusin keinoin tuholaispopulaatioiden tasapainottamiseksi, uudet taudit ja niiden hallinta, monipuolistaminen ja monimuotoisuus osana viljelyjärjestelmän resilienssiä)
• Energia- ja materiaalitehokkuus:
  • Tilakohtainen energiasuunnitelma
  • Tilojen materiaalitehokkuus
  • Uusiutuva energia
  • Investoinnit materiaalitehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen
  • Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön (sis. puuenergian, tuuli- ja aurinkoenergian, maalämmön)
• Ehdollisuus GAEC:t: GAEC 1, GAEC 2, GAEC 3 ja kivennäismaiden raivaukseen liittyvä kansallinen GAEC

5. Kestävä kehitys ja luonnonvarat (vesi, maaperä ja ilma) (Edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa sisältäen kemikaaliriippuvuuden vähentämisen)

• Vesiensuojelu:
  • Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY, ml. SMR 1)
  • Nitraattidirektiivi (91/676/ETY, ml. SMR 2)
  • Tulvadirektiivi (2007/60/EC)
  • Kosteikkoinvestoinnit ja näihin liittyvät suunnitelmat
  • Kosteikon hoitosuunnitelma
  • Luonnonmukainen vesienhallinta
  • Digitaalinen ravinneväline
  • Ravinnetaselaskelmat
  • Vesitalouteen liittyvät investoinnit
  • Tilakohtaisen kuormituksen arviointi
• Maan rakenteen parantaminen:
  • Peltojen kasvukunto (kuivatustarvekartoitus ja kuivatustilan parantamisen suunnittelu, maan rakenteen arviointi ja maan rakenteen parantamisen suunnittelu, tiivistymisriskien kartoitus ja tiivistymisriskien pienentämisen suunnittelu, maata parantavan ja hiiltä sitovan viljelykierron suunnittelu ja maan kasvukunnon hoidon suunnittelu)
  • Viljelysuunnittelu
  • Viljelyn monipuolistaminen
  • Hiiliviljely, orgaanisen aineksen lisääminen maaperässä
  • Orgaanisten aineiden kierrätys, orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö, ravinteiden kierron tehostaminen, lannan ravinteiden hyväksikäyttö
  • Muokkausta vähentävät ja kasvipeitteisyyttä lisäävät viljelymenetelmät esim. kerääjäkasvien viljely, viherlannoitusnurmet, talviaikainen kasvipeite
  • Peltojen vesitalous
• Ilmanlaatu ja sen parantaminen:
  • Direktiivi 2008/50/EY ilman laadusta ja sen parantamisesta
  • Direktiivi (EU) 2016/2284 ilman epäpuhtauksien vähentämisestä
  • Ammoniakkipäästöjen vähentäminen (viljelytoimet, eläinten ruokintaohjeet, tuotantorakennusinvestoinnit)
  • Ympäristökorvausten toimenpiteet kiertotalouden edistämisestä
• Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö:
  • Kasvinsuojeluaineiden käyttö (asetus (EU) 1107/2009 art. 55, ml. SMR 7)
  • Torjunta-aineiden kestävä käyttö (direktiivi 2009/128/EY, ml. SMR 8), torjunta-aineiden käytön vähentäminen (Pellolta pöytään-strategia)
  • Kasvintuhoojien vastaiset suojelutoimet (asetus (EU) 2016/2031)
  • Integroitu torjunta, biologinen torjunta ja pölyttäjät
• Ehdollisuus GAEC:t: GAEC 4, GAEC 5, GAEC 6, GAEC 7

6. Luonnon monimuotoisuus (Edistetään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä sekä ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia)

• Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu (direktiivi 92/43/ETY, ml. SMR 4)
• Maatalousympäristön linnuston edistäminen (direktiivi 2009/147/EY luonnonvaraisten lintujen suojelusta, ml. SMR 3)
• Lintuvahinkojen ehkäiseminen ja lintupellon hoito
• Monimuotoisuutta edistävien kohteiden ja käytäntöjen tunnistaminen
• Monimuotoisuuskasvit (pölyttäjä-, maisema-, riista-, niitty- ja peltolintukasvit), luonnonhoitonurmet
• Vieraslajien hillintä
• Monimuotoisuuskosteikon hoito
• Perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien hoito
• Suunnitelma maiseman ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä koskevaa ympäristösopimusta varten
• Luonnonmukainen tuotanto ja kotieläintuotanto
• Ehdollisuus GAEC:t: GAEC 7, GAEC 8

7. Nuoret viljelijät ja uudet yrittäjät (Houkutellaan nuoria viljelijöitä ja muita uusia viljelijöitä alalle ja tuetaan heitä sekä helpotetaan kestävän yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla)

• Sukupolven- tai omistajanvaihdoksiin liittyvä neuvonta, ohjaus ja laskelmat
• Nuorten viljelijöiden tukea saavat
• Vertaistuen ja verkostojen luominen, osallistamisen hankkeisiin, jotka edesauttavat tilanpidon aloittamista

8. Työllisyys ja kasvu (Edistetään työllisyyttä, kasvua, sukupuolten tasa-arvoa, mukaan lukien naisten osallistaminen maatalouteen, sekä sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös kiertobiotaloudessa ja kestävässä metsätaloudessa)

• Maatilan muu yritystoiminta
• Biotalous

9. Ruokaturva ja eläinten hyvinvointi (Parannetaan unionin keinoja vastata ruokaa ja terveyttä koskeviin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien korkea laatuinen, turvallinen ja ravitseva kestävällä tavalla tuotettu ruoka, ruokahävikin vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjuminen)

• Eläinten hyvinvointi ja terveys:
  • Antibioottiresistenssin vastustaminen ("A European One Health Action Plan against Antimicrobial Resistance”)
  • Eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja tilan toiminnan kehittäminen
  • Eläinten hyvinvointikorvausten toimenpiteet eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
  • Eläinten terveydenhoitosuunnitelmat
• Bioturva
  • Tarttuvat eläintaudit ja eläinterveyssäännöstö (asetus (EU) 2016/429)
• Investoinnit eläinten hyvinvoinnin parantamiseen
• Ehdollisuus (SMR 5, SMR 6, SMR 9-11)

Neuvontatapahtuma tulee dokumentoida. Viljelijä (hyödynsaaja) vahvistaa neuvontaan käytetyn ajan. Neuvonnan saajan vahvistus ja neuvontatapahtuman dokumentointi ovat tuen maksun edellytys.

Neuvojien valinta

Ruokavirasto valitsee neuvojat toimeenpanosta annetun kansallisen lain ja alemman asteisten säädösten mukaisesti. Neuvojat valitaan neuvonnan aihealueisiin pohjautuviin neuvontaosioihin. Neuvojat sitoutuvat hakemusta jättäessään antamaan toimenpiteen mukaista laadukasta, neuvottavan tarpeista lähtevää neuvontaa, kieltäytymään eturistiriitaa sisältävistä neuvontatapahtumista, käsittelemään neuvonnassa saamaansa tietoa luottamuksellisesti ja huolehtimaan asiantuntemuksensa ylläpitämisestä.

Neuvojille tarjotaan täydennyskoulutusta mm. tutkimuslaitosten, AgriHubin, maaseutuverkoston ja Ruokaviraston toimesta. Ruokavirasto toimittaa kaikille neuvojille noin kerran kuussa ja tarvittaessa useamminkin sähköisen neuvojauutiskirjeen, jossa on neuvojia koskevia ajankohtaisia asioita ja esimerkiksi tietoa tulevista webinaareista.

Neuvontajärjestelmään hyväksymisen edellytyksenä on, että neuvojalla on tehtävänsä laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Valintakriteereinä ovat vähintään toisen asteen tutkinto sekä soveltuva neuvontakokemus, arvonlisävelvollisuus (organisaatio tai neuvoja) ja sitoutuminen sovittuun neuvonnan korvaukseen. Kaikki valintakriteerit on täytettävä. Neuvojilta edellytetään ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämistä sekä moitteetonta toimintaa.

Neuvontakorvaukset

Korvaus maksetaan hyväksytylle neuvojalle neuvontatapahtumaa kohti. Korvaus perustuu neuvontaan käytettyyn aikaan. Matkakustannukset korvataan verohallituksen verottomista matkakorvauksista tekemän päätöksen mukaisesti. Neuvontakorvaus on 75 €/työtunti. Lisäksi voidaan korvata neuvontatapahtumaan liittyvä valmistelu ja kohtuulliset matkakustannukset. Kaikki relevantit kustannukset, joilla edistetään osaamisen kehittämiseen asetettuja erityistavoitteita, ovat tukikelpoisia (etukäteisvalmistelu + raportointi, neuvontatapahtuma).

Neuvontakäynnillä korvauskatto on 1 500 €. Enimmäiskorvaus hyödynsaajaan kohtaan rahoituskaudella on 10 000 euroa.