- Sesonkiaikaa meillä on kesä, silloin tila on kaikille avoinna. Keväisin ja syksyisin pyrimme saamaan tänne ryhmiä ja tekemään näitä eläinvierailuita niiden luo, joiden liikkuminen kauas ei onnistu, Salmi kertoo.
Aava Kertun kotitila on yksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan Leader-ryhmien rahoittaman Luona-hankkeen toimintaan osallistuneista yrityksistä. Hankkeen tavoitteena on aktivoida alueen yrittäjiä kehittämään luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvaa green care -toimintaa. Tila oli mukana työpajassa, jossa yhdistettiin pienten yritysten osaamista ja järjestettiin toimintaa erityisryhmälle.
- Me veimme eläimet, paikallinen matkailuyritys huolehti tilasta ja ruosta ja eräopas vei ryhmän luontoon. Me olimme yksi palikka ja tämä oli hyvä esimerkki siitä, miten monta eri toimijaa voi yhdessä rakentaa palvelun ja keskittyä kukin omaan vahvuuteensa.
Tänään riittävät kuitenkin lampaat ja kanit, kun Anna ja hänen miehensä Kimmo Kauppila suuntaavat vanhusten palvelutalo Aspgårdeniin. Tämä on toinen vierailu siellä. Ensimmäinen kerta onnistui niin hyvin, että seuraavasta kerrasta sovittiin heti.
- Paikka on hyvin aktiivinen ja siellä järjestetään asukkaille monenlaista ohjelmaa. Tämä eläinvierailu sai kuitenkin eniten liikettä asukkaisiin, Salmi sanoo.
Tällä kertaa eläinvieraat saavat kopsutella sisälle saakka ja vastaanotto on ihastunut. Tunnelma lämpenee nopeasti ja kaikki halukkaat saavat porkkanoita, joilla ruokkia lampaita. Kanit pääsevät syleihin, joissa niitä silitellään hellästi. Monen silmissä syttyy loiste, kun mieleen tulee muistoja omasta lapsuudesta tai työvuosista, kun omalla tilalla pidettiin lampaita. Saliin tulee lisää väkeä ja eläimet kiertävät asukkaan luota toiselle.
Salmi kertoo vierailuiden antavan paljon myös hänelle itselleen, vaikka toki täytyy olla samaan aikaan tarkkana sekä eläimistä että siitä, miten asiakkaat niiden kanssa ovat.
- Eläinten ehdoilla mennään ja toki minun täytyy tietää, kuka sopii mihinkin tilanteeseen. Sirpan voi ottaa mukaan mihin vaan, mutta nämä kanit rauhoittuvat vanhusten syleihin, mutta lasten keskelle niitä ei kannata ottaa.
Aava Kertun pyörittämisen lisäksi Salmi tekee vielä osittain hedelmällisyysseminologin töitä. Salmen tavoitteena on saada yritystoiminta kannattamaan ympäri vuoden. Yritys sai alkunsa, kun pariskunta muutti Laihialta saaristoon.
- Meillä oli jo Laihialla eläimiä, mutta tilat kävivät pieneksi. Äitini huomasi tämän paikan olevan myynnissä. Seuraavana vuonna eli 2010 saimme esikoisemme, Aava Kertun ja niinpä tämä paikka nimettiin hänen mukaansa. Täällä alkoi käydä päiväkotiryhmiä ja yritys syntyi vähän kuin itsestään.
Ruotsinkieliseen saaristoon muuttaminen ei tuntunut perheestä haasteelta, Anna oli tottunut työssään käyttämään ruotsia. Suomenkielinen päiväkoti tai koulu eivät ole olleet vaihtoehto nyt useampilapsiselle perheelle, sillä vanhemmat haluavat, että lapset oppivat kielen ja pääsevät mukaan kyläyhteisöön ja saavat ystäviä läheltä.
Kimmo pyörittää saaristossa kahta ravintolayritystä, joten kesäaikaan häntä ei juuri kotona näy. Annakaan ei juuri ehdi idyllisessä punaisessa tuvassa viihtyä, sillä paljon aikaa kuluu ulkona eläinten kanssa.
- Perhe on nauranut, että hankkii minulle pian sängyn tuonne talliin, niin paljon vietän siellä aikaa. Aika paljon hoidan tätä paikkaa kesäisin yksin, mutta se sopii talon historiaan. Tässä asui pariskunta, jonka mies oli merillä ja vaimo oli ensimmäinen nainen saarella, joka hoiti myös peltotyöt. Tämä on sopiva jatkumo sille, toteaa Salmi.
Salmi on opiskellut Seinäjoella agrologiksi ja tuntenut aina, että maaseutu ja eläimet ovat hänen juttunsa. Green care -toiminnalla hän näkee olevan tulevaisuutta.
- Maaseutu pitää saada elinvoimaiseksi. Uskon, että yksi ihmisen perustarpeista on yhteys luontoon ja eläimiin. Itse viihdyn täällä maalla, nautin, kun on pimeää ja näen tähtitaivaan ja kuulen luonnon äänet. Jos tuo meille vievä tie asfaltoitaisiin ja tänne tulisi katuvalot, pitäisi meidän varmaan muuttaa syrjemmäs, naurahtaa Salmi.
Teksti: Kirsi Tikkanen
Kuvat: Kirsi Tikkanen
