Talvinen maisema siuntio maaseutufi

Maakuntauudistus mietitytti kuntien talvipäivillä

Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten kautta kulkee vuosittain maakuntiin noin 1,7 miljardin euron rahoituspotti, jolla tuetaan kotimaista ruoantuotantoa. Tämä on merkittävin yksittäinen rahoituserä, jonka maakunnat jatkossa välittävät tuensaajille. Maaseutuelinkeinoviranomaisten työllä on siis suuri merkitys sekä maakuntien elinvoimalle että koko maan alkutuotannolle.

Kun kolmisensataa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaista vahvistettuna ELY-keskusten ja Maaseutuviraston väellä kokoontui Lappeenrantaan talvipäiville, ei tulevaa maakuntauudistusta voitu sivuuttaa. Maakuntauudistuksen lisäksi tammikuun lopussa järjestetyillä talvipäivillä tutustuttiin vuoden 2018 viljelijätukien muutoksiin ja luotiin katsaus myös maatalouspolitiikan uudistukseen.

Päivien pysäyttävin hetki koettiin toisena päivänä, kun osallistujilta kysyttiin nettisovellusta apuna käyttäen sitä, kuinka hyvin kuntien maaseutuhallintoa on kuunneltu maakuntauudistuksen valmistelussa. Lähes 80 prosenttia vastaajista arvioi, että alueita on kuunneltu vain heikosti tai tyydyttävästi. Vastaajista ainoastaan noin 20 prosentin mielestä alueita oli kuunneltu hyvin tai erinomaisesti.

Tulos haastaa valmistelijoita ensinnäkin siksi, että maakuntauudistus voidaan viedä kunnialla maaliin ainoastaan aidosti kuuntelemalla niitä ihmisiä, joita uudistus ja uudistuksen valmistelu koskee. Lisäksi maakuntauudistuksessa asiakkaan tulisi olla keskiössä. Jos kuntien työntekijöitä, jotka lähes päivittäin neuvovat ja auttavat tukia hakevia viljelijöitä (asiakkaita) EU-säädöskiemuroiden kanssa, ei kuunnella uudistuksessa, niin vaarana on, että uudistus epäonnistuu asiakkaan kannalta. Tämä pätee niin maaseutuhallinnossa kuin myös muilla hallinnonaloilla, joita maakuntauudistus koskee.

Päivien aikana käydyt keskustelut kuitenkin vahvistivat sitä näkemystä, että maaseutuhallinnon koko henkilöstö kunnista ELY-keskusten kautta Maaseutuvirastoon ja maa- ja metsätalousministeriöön asti katsovat maakuntauudistuksessa samaan suuntaan. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että henkilöstön osaamisesta maakuntauudistus ei jää kiinni.

Näin valtava uudistus aiheuttaa kuitenkin luonnollisesti henkilöstössä pelkoja siitä, kuinka esimerkiksi oman työn käy – onko töitä jatkossa? Näitä pelkoja ja huolenaiheita ei tule lakaista maton alle, vaan niistä tulee keskustella. Toisten mielipiteitä tulee kuunnella aidosti ja kärsivällisesti vaikka mielipiteiden maku ei olisikaan ehkä se, mihin on itse tottunut. Mutta vain keskustelemalla ja kuuntelemalla ”MAKU”:sta voi kaikille jäädä hyvä maku suuhun.

Muokkauspäivämäärä: Feb 17, 2020
Teksti: Jaakko Rinne, tukipäällikkö, Maaseutuvirasto, @rinne_jaakko
Kuvat: Tommi Ylimäki ja ©maaseutuverkosto