Tulevalla EU:n rahoituskaudella kiertotalouden painoarvo vain kasvaa. Nykyiset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteet ovat monipuolisesti tukeneet kiertotalouteen siirtymistä. Yritysrahoitus, kehittämishankkeet, ympäristökorvaukset ja investointituet ovat keskeisimpiä kiertotalouden kirittäjiä ruokasektorilla. Vuonna 2021 käynnistyvästä maaseutuohjelmasta tehdään edelleen uudistumista ja resurssiviisasta talouskasvua kirittävä työkalu. Jatkossa pyrkimyksenä on lisätä vaikuttavuutta ja vähentää hallinnollista taakkaa.
Kiertotalouden voidaan nähdä olevan ainoa mahdollinen tie kestävään talouskasvuun. Sillä tiellä taloudellinen lisäarvo ja ympäristökuormituksen vähentäminen kulkevat käsi kädessä. Resurssiviisas toiminta - oli se sitten maatilalla, muussa yrityksessä tai kyläyhteisössä - ehkäisee materiaalien päätymistä jätteeksi. Vai kenellä on varaa hukata luonnonvaroja ja tuotantopanoksia?
Ajatellaan vaikkapa perinteistä puista FIN- tai EUR -lavaa. Yleensä itse lavaa arvokkaampaa on se, mitä sen päällä on. Harva tietää, että osa puisista lavoista on kiertänyt 1980-luvulta asti käytössä. Lavojen kuljetuksen ja kierrätyksen ympärille on syntynyt kasvava bisnes - osin maaseuturahoituksen vauhdittamana. Maaseutuohjelman yritysrahoituksen avulla on pidennetty aikaa, jonka puu, muovi tai metalli kiertää käytössä. Tuotteen elinkaaren lopussa se löytää käyttökohteen toisen tuotteen valmistuksessa.
Kiertotalous synnyttää ihan uudenlaista kysyntää, jota varten yritysten on kyettävä uudistumaan ja muuttamaan liiketoimintamallejaan. Vaaditaan uudenlaista tuotesuunnittelua, tutkimusta ja kokeiluja. Maaseutuohjelma auttaa vastaamaan kiertotalouden synnyttämään uuteen kysyntään ja osaamistarpeisiin.
Yrittäjien osaaminen muodostaa hyvän pohjan kestävälle talouskasvulle. Viime ohjelmakaudella peräti 40 000 maa- ja metsätalouden osaajaa suoritti jonkin ammatillisen koulutuksen maaseutuohjelman tukemana. Kuluvan ohjelman menestyksiin kuuluu uusi neuvonnan mahdollisuus, joka tarjoaa räätälöityjä keinoja muun muassa maatilojen ravinteiden kierrätykseen.
Maatilaansa uudistavalle investointituet ovat kiertotalouden täsmätyökalu: Niillä on kehitetty lannan varastointia, käsittelyä ja käyttöä, kohennettu pellon vesitaloutta ja rakennettu biokaasulaitoksia.
Kiertotaloudessa kiertävät myös vanhat hyvät menetelmät. Lantaa on ennenkin käytetty hyödyksi ja maaperää pyritty hoitamaan siten, että se tuottaisi hyviä satoja. Lannan soisi liikkuvan eläintiloilta entistä tehokkaammin kasvinviljelyyn, jossa tarvetta on. Ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen tähtää myös typen ja fosforin käytön rajoittaminen. Ympäristösitoumuksen kerääjäkasvitoimenpide puolestaan parantaa maan kasvukuntoa ja vähentää siten ravinteiden huuhtoumia. Maaseutuohjelmasta tuetaan myös luonnonmukaista tuotantoa, jossa toimintatavat lähtökohtaisesti noudattavat kiertotalouden periaatteita.
Monet yritykset ovat tehostaneet omien materiaalivirtojensa hyödyntämistä ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa rakentaneet symbiooseja, joissa ravinteet kiertävät ja mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotantoon on hyödynnetty. Paikallisen kestävän ruokajärjestelmän kehittämisessä on tehty paljon työtä, joka on tuonut työtä ja lisäarvoa omalle alueelle.
Uusi ajattelu on muuttanut toimintalogiikkaa. Kyse on uudentyyppisestä arvonluonnista, joka on vaatinut liiketoiminnan prosessien merkittävää uudistamista. Usein kyse on uuden yhteistyön rakentumisesta ja uusien markkinoiden löytämisestä. Myös näihin maaseutuohjelman hankkeet tarjoavat apuja. Monen kiertotaloustuotteen markkinat ovat globaalit, joten tarvitsemme myös markkinointiosaamista laadukkaiden suomalaisten tuotteiden saamiseksi vientiin.
Tutustu kuormalavabisnekseen ja muihin kiertotaloustarinoihin.
Kirjoitus on julkaistu myös Maaseudun tulevaisuudessa 24.1.2018
Teksti: Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö
