Digipaali-hankkeen isä, yliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulussa toimiva Ilpo Pölönen sai työpajassa idean hankkeeseen: Mitä jos paalit voisi merkata ja niihin liittyvää tietoa kerätä talteen? Idea jalostui pian RFID-tunnisteiden käyttöön rehupaalien yksilöllisessä tunnistamisessa. - Hankkeessa selvitetään nyt, millaisia hyötyjä yrittäjä voi saada tällaisesta paalikohtaisesta seurantajärjestelmästä. Tutkimuksen kohteena on myös se, millainen tunnisteen tulisi olla, jotta se olisi säätä ja aikaa kestävä, kertoo Pölönen. Hankkeessa on tavoitteena kehittää rehupaalien kappalekohtainen seuranta- ja hallintamenetelmä, joka tehostaa paalien logistiikkaa, kauppaa ja varaston- ja laadunhallintaa. Digipaali hyödyntää anturi- ja etätunnistustekniikkaa.
Paalin tiedot talteen ja hyötykäyttöön
RFID-sirujen mahdollisuudet ovat monipuoliset, ja niiden avulla tietoa voidaan tallettaa laajasti. Sirujen myötä on mahdollista tallettaa pilvipalveluun informaatiota paalaustapahtumasta, sen aikana vallinneesta lämpötilasta ja ilmakosteudesta, ja tulevaisuudessa mahdollisesti jopa kuiva-ainepitoisuudesta. Tietoihin voi liittää myös paalaustapahtuman GPS-koordinaatit, ja paalaajan omia huomioita.
- Tiedot eivät jää ainoastaan pilveen, vaan ne on mahdollista integroida muuhun tietoon tilan suunnitteluohjelmassa, lisää Pölönen. – Kun paalin tiedot liitetään peltolohkon historiatietoihin ja eläinten tietoihin, on koossa jo melkoinen määrä dataa.
Paalien tietoja voi tarkastella välittömästi esimerkiksi tabletilla, ja siitä voidaan tuottaa erilaisia raportteja. – Tavoitteenamme on luoda menetelmä, joka on sujuvakäyttöinen ja varma – sellainen, jota voi käyttää työrukkaset kädessä, kuvailee Pölönen.
Myös yhteensopivuus on ollut lähtökohtana alusta saakka: tieto ei jää lojumaan tarpeettomana pilveen, vaan se voidaan yhdistää tilan muuhun tietovarantoon ja tuoda siten tehokkaaseen käyttöön. Mukana hankkeessa on Luken ja Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi kolme hämäläistä maitotilaa, joilla tutkitaan ideoiden toimivuutta käytännössä. Yhteistyötä on tehty myös mm. paalausurakoitsijoiden kanssa.
Digitalisaatio yleistyy – myös maataloudessa
Hankkeen kohderyhmää ovat paalien käyttäjät, paalausurakoitsijat ja paalainten valmistajat. Heidän lisäkseen hanke koskee paalien elinkaareen muilla tavoin liittyviä tahoja, kuten materiaalien valmistajia, säilöntäaineiden markkinoijia ja muita alan yrittäjiä. Paaleja hyödyntävät karjankasvattajien lisäksi hevostallien pitäjät, kuivaheinän tuottajat sekä biokaasu- ja polttolaitokset, jotka pystyvät muuttamaan rehuksi kelpaamattomat paalit energiaksi.
- Digitalisaatiosta ja esineiden internetistä on valtavasti hyötyä maatalousyrittäjälle, ja niiden kehitys etenee myös maataloudessa, kertoo Pölönen. – Vielä ei kuitenkaan ole nähty läpimurtoa millään maatalouden osa-alueella. Monet toimialat ovat kuitenkin siirtymässä digitaalisuuden sovellusmaailmaan, ja siksi on tärkeää kehittää näitä sovelluksia myös maatalouden tarpeisiin.
Hanke on yksi vuonna 2017 valituista maatalouden innovaatioryhmistä (EIP). Lue lisää tästä.
Lisätietoja:
Ilpo Pölönen, Hämeen ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@hamk.fi
Hankkeen kotisivut: https://www.digipaali.fi/
