EIP-hanke Laatukaurassa tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaasti korkealaatuista kauraa ja nostaa siitä syntyvien sivuvirtojen käyttö- ja jalostusarvoa. Kauran tuotannossa syntyy merkittävät määrät sivujaetta ja olkea, joita ei ole hyödynnetty tehokkaasti. Sivujakeiden erilaiset käyttömahdollisuudet antoivatkin sysäyksen hankkeen alulle panemiseen.
- Ajatus hankkeesta lähti, kun pohdimme mitä sivujakeille voisi tehdä. Ainahan niille löytyy polttomahdollisuus, mutta me halusimme arvonlisäystä sivujakeille, mikä hyödyttäisi myös viljelijöitä, kertoo hanketta vetävä tutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta.
Hankkeessa myös lähdettiin noudattamaan sitä mitä asiakas haluaa. Asiakkaat haluavat käyttää enemmän korkean beetaglukaanipitoisuuden omaavaa kauraa, sillä tälle vesiliukoiselle ravintokuidulle on todettu monenlaisia positiivisia terveysvaikutuksia. Tietyillä kauralajikkeilla beetaglukaanipitoisuus on korkeampi, joten laatukauran tuottamisessa lajikevalinta on tärkeä.
Tekniikan vaihtaminen parempaan
Vuonna 2017 aloitettiin kauraoljen ja kauran kuivauksessa sekä lajittelussa syntyvien sivujakeiden käsittely termomekaanisen prosessin avulla. Vuosi ei kuitenkaan tuottanut haluttuja tuloksia, kun kasvimassoja käsiteltiin autohydrolyysin avulla, jossa olkea ja sivujakeita käsiteltiin korkeassa lämmössä ja paineessa.
- Tämä tekniikka ei ikävä kyllä tuottanut riittävästi ja tarpeeksi nopeasti materiaalia, joten vuonna 2018 tehtiin suunnan muutos ja käyttöön otettiin ekstruusio -tekniikka, missä kauran sivujakeet käsitellään Planetary Roller Ekstruuderilla. Sen avulla saatiin käsiteltyä materiaalia suurempia määriä ja jatkuvatoimisena prosessina, mikä oli hankkeen kannalta merkittävä asia, selittää Hietaniemi.
Ekstruusiokokeita lähdettiin tekemään Saksaan asti, jossa sivujakeet prosessoitiin. Kaiken kaikkiaan Saksaan on tehty neljä reissua, ja kolme niistä ei tuottanut toivottuja tuloksia, vaan prosessi takkuili.
Jauhettua kauran olkea.
- Olkinäytteet olivat hankala materiaali ja ekstruuderi tukkeutui jatkuvasti, koska olkea ei saatu plastisoitumaan. Viime vuoden aikana ja tämän vuoden alussa jouduttiin kyllä kotiläksyjä tekemään ahkerasti, että homma alkaisi toimia, mainitsee Hietaniemi. Kotiläksyt tarjosivatkin merkittävän ratkaisun, kun saatiin tehtyä teknologinen parannus lisäämällä kalkkivettä massan joukkoon. Tämän myötä prosessi kääntyi aivan uuteen uskoon ja muutama viikko sitten tehdyt kokeet tuottivat materiaaliksi todella hyvää humusmateriaalia.
- Humus on tasalaatuista, mitä olimme tavoitelleet. Sitä voidaan palauttaa peltoon sen rakennetta parantamaan, ravinteita pidättämään ja auttamaan hiilen sidonnassa, eli lopputuloksena on erinomaista materiaalia peltoon levitettäväksi, Hietaniemi iloitsee.
Ekstruusio-oljesta valmistettua humusta.
Aiemmin saadun materiaalin pH oli liian matala, minkä takia materiaali ei säilynyt vaan homehtui. Kalkin lisäyksen jälkeen materiaalin pH saatiin nostettua riittävän korkealle niin, että homehtumista ei tapahdu. Hietaniemi mainitseekin, että korkean pH:n omaavan materiaalin lisääminen peltoon on vain positiivinen asia, sillä kalkkia lisätään muutenkin peltomaahan.
Luvassa isot tavoitteet syksylle
Materiaalin tutkimista kemiallisesti jatketaan kuin myös teknistä ja turvallisuuslaadun tarkkailua. Käynnissä on tällä hetkellä peltokoe Sastamalassa, jonne on levitetty aiemmin tuotettu humusmateriaali, joka oli päässyt homehtumaan. Kuitenkin materiaalissa ei kasvanut mitään haitallisia homeita. Tarkoituksena on seurata, onko humuksella vaikutuksia peltomaassa kasvavaan kauraan ja minkä tyyppisiä nämä vaikutukset ovat.
Uudelle ja tavoitellulle materiaalille käynnistetään astiakokeet elokuussa, jossa peltotilaa simuloidaan kasvihuoneissa. Kokeita tehdään puhtaalla humusjakeella kuin myös jakeella, mihin on sekoitettu ravinteita, kuten esimerkiksi kiertotalouden tuotetta tuhkaa.
Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on välttää hometoksiineja materiaalissa, joita löytyy kuivauksessa ja lajittelussa syntyvistä sivujakeista suurin määrin. Korkeapitoista hometoksiinista materiaalia ei haluta palauttaa peltoon ja uusilla teknologisilla ratkaisuilla pyritään vähentämään ja eliminoimaan haitalliset toksiinipitoisuudet. Vastaukset halutaan myös löytää siihen, miten hometoksiinit vaikuttavat materiaalin käyttöön ja käyttökohteisiin.
Lajittelujakeesta valmistettu humusmateriaali.
Käytännönläheisyys on toiminut ohjenuorana hankkeen ajan, ja syksyllä tehdään selvitystyötä, miten tasalaatuista ja säilyvää humusta voitaisiin tuottaa tilatasolla. Minkälaiset kustannukset ja taloudelliset vaikutukset uuden teknologian käyttöön otolla olisi, voidaanko sitä toteuttaa ja miten se tuotaisiin käytäntöön, ovat muutamia kysymyksiä, johon selvitystyössä halutaan pureutua.
- Luvassa on siis isot tavoitteet syksylle, jos hankkeelle ei saada puolen vuoden jatkoaikaa. Koemme, että jatkoa olisi syytä hakea, koska nyt meillä on käsissämme oikeanlaista materiaalia, jolla pitää selvittää monta asiaa, Hietaniemi pohtii.
Ongelmista selvitty ja tulokset miellyttävät
- Tavoitteena oli päästä nopeasti hankkeeseen kiinni, mutta tämän tyyppinen kehityshanke vaatii onnistumiseen useampaakin reittiä, myöntää Hietaniemi.
Uudeksi innovatiiviseksi ideaksi nousikin juuri se, että prosessiin tuotiin pelkän veden siasta kalkkia sekä liuoksena että kuivana jauheena oljen joukkoon, mikä oli ratkaiseva askel hankkeelle. Uuden näkökulman ja lähtökohdan hankkeeseen toi myös ekstruusioteknologia (Planetary Roller Extruder), sillä sitä on käytetty paljon muoviteollisuudessa ja se on pikkuhiljaa löytänyt tietänsä elintarvikepuolelle, ja sopii erinomaisesti myös kiertotalouden sovelluksiin. Hankkeen tekninen ongelma ratkaistiin prosessin vaihtamisella, mikä on tuottanut mieluisia tuloksia.
- Kesäkuun kokeiden jälkeen ollaan erittäin tyytyväisiä tuloksiin, hymyilee Hietaniemi.
Lajittelujae ekstruusiokäsittelyyn.
- Vaikeita hetkiä on ollut ja aiemmat epäonnistumiset humuksen tuotannossa ovat harmittaneet. Isoja haasteita on toki vielä edessä.
Hankkeen hyöty on jo tullut esiin, sillä prosessoidun oljen ja sivujakeiden palauttaminen pellolle hyödyttävät peltomaata monin tavoin. Orgaaninen aines on vähentynyt pelloilla koko ajan, joten tätä humusta tarvitaan parantamaan maan rakennetta. Tämä takaa korkeampia satoja, koska kasvi voi hyvin ja ravinteet ja vedenpidätyskyky peltomaalla paranevat. Pellot sitovat myös hiilen maahan, ja tämä hiilen sidonta edistää kestävää kehitystä ja samalla hillitään ilmastonmuutosta. Kaiken lisäksi lisätään myös kauran sivujakeiden arvoa, mikä tietää lisää euroja viljelijälle.
- Vaikka hankkeen tuloksia ei heti pystyisi mittaamaan, ollaan vahvasti mukana ilmastotalkoissa tällä hankkeella. Hiilensidonta peltomaahan ja ilmastoasiat ovat olleet suurta plussaa tässä hankkeessa, mainitsee Hietaniemi.
Maaseudun innovaatiorahoitus hankkeen tueksi
Laatukaura -hankkeelle maaseudun innovaatiorahoitus oli hyvin kriittinen. Se takasi, että päästiin käyttämään kehittyneitä teknologisia laitteita hankkeen parissa sekä yritysten tasokkaita asiantuntijoita, jotka olivat hyvin sitoutuneita hankkeeseen.
- Hyvin rajoittavaksi tekijäksi ne eurot tulee helpolla silloin kun lähdetään uusille alueille, ja totta kai niillä on oma hintansa, kun halutaan testata uudenlaista teknologiaa, jota ei meidän koehallista löydy, miettii Hietaniemi.
Kiitosta saa myös se, että EIP-hanke lähtee alkutuotannosta asti liikkeelle, ja pyritään hakemaan ongelmille ratkaisut tilatasolla. Kansainvälinen verkostoituminen ja sen myötä muodostuneet linkit eurooppalaisiin hankkeisiin ovat tuoneet uutta tietoa ja yhteystyömahdollisuuksia.
Hietaniemi myöntää, että hankkeen muodostaminen oli aikamoinen prosessi ja asiantuntijaverkon rakentaminen hankkeelle ei ollut helpoimmasta päästä.
- Piti pohtia kumppaneiden hakemista, punaisen langan löytämistä hankkeelle, miten ratkaistaisiin tämä sivujakeiden ongelma tilatasolla ja siihen teknologinen ratkaisu, joka olisi innovatiivinen ja uutta. Minkälaista taloudellista hyötyä tulisi ja yleinen kustannustehokkuus, kuin myös käytännön kokeita täytyi miettiä. Tärkeää oli myös tuoda hometoksiinit hankkeeseen mukaan ja nostaa niistä esiin uutta tietoa viljelijöiden hyväksi.
Kun uusia tuloksia saadaan, niistä viestitään eteenpäin. Tällä hetkellä Sastavilja -Facebook ryhmästä löytää tietoa mitä kaikkea uutta kaurarintamalla tapahtuu ja hankkeen omilta nettisivuilta löytyy lisätietoja hankkeesta.
Teksti: Ella-Mari Moisio / Maaseutuverkostopalvelut
