Viimeiset pari vuotta ovat olleet normaalia kiireellisempiä Sippolan tilalla Isossakyrössä. Veljekset Juha ja Jussi Sippola laittoivat pyörät pyörimään saadakseen tilalleen nykyaikaisen automatisoidun kuivurin, johon asennettiin uudenlainen kosteudenmittauslaitteisto. Uuden kuivurin myötä haluttiin saada tasalaatuisempaa viljaa, jonka kuivattamiseen menisi vähemmän energiaa ja viljelijän aikaa. Tilan vanha kuivuri oli perinteinen, joka oli palvellut vuosien varrella hyvin, mutta nähnyt jo parhaat päivänsä.
- Lisäksi se oli liian pieni nykyiselle tarpeelle, joten uuden kuivurin hankinta oli välttämätöntä, mainitsee Juha Sippola.
Investointipäätös uutta kuivuria varten oli tehty ja suunnitelmat kasassa, kun veljekset huomasivat maaseudun innovaatiorahoituksen tarjoaman mahdollisuuden. Hankkeeseen lähdettiin mukaan ja tavoitteena oli heti alusta saakka saada lopputulokseksi kaupallinen tuote, joka hyödyntäisi mahdollisimman monia viljelijöitä.
- Haluttiin haastaa ajatusta, että hankkeen lopputuloksena olisi vain paperi kirjahyllyllä tai kirjastossa. Pyrimme lopputulokseen, josta voisi tulla bisnes tulevaisuudessa, valottaa Sippola.
Automatisoituneen kuivurin tulo ja tulokset
Tukihakemusten päätösten viivästymisten takia kuivurin rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2017. Yhteistyökumppani Antti-Teollisuus vastasi pakettikuivaamon valmistuksesta. Kovan rakennusrupeaman jälkeen päästiin tekemään mittauksia ja testaamaan kuivuria käytännössä saman vuoden syksynä. Ensimmäisen vuoden mittauksien tuloksista opittiin, mitä piti muuttaa ja valittiin erilaisia ratkaisuja seuraavalle vuodelle.
- Syksyllä 2018 saatiin uudet mittaustulokset Exceliin ja talvella laskettiin tuloksia, joista voidaan päätellä, että onko meillä aineksia saavuttaa tavoitteita, joita hankkeelle asetimme, Sippola kertoo.
Hankkeen toteutuksessa ei esiintynyt suuria ongelmia, suurimpana teknisenä vaivana oli nettiyhteyden pätkimiset, minä takia datan kerääminen pilvipalveluun katkesi ajoittain. Hankkeen toteuttava organisaatio oli myös pieni, mistä syntyi hankkeen tekijöille kiirettä ja kuormitusta.
- Viimeiset pari vuotta ollut aika extremeä tämän hankkeen parissa. Molempien vuosien syksyt olleet toistensa ääripäitä. Vuoden 2017 syksy oli erittäin märkä ja vaikea, kun taas vuoden 2018 syksy oli todella kuiva, melkein jopa hankalan kuiva tälle hankkeelle, koska viljalle ei muodostunut samanlaista kuivaustarvetta, Sippola pohtii.
Hankkeen lopputulokset ovat tuottaneet hyvää tulosta. Rahaa ja aikaa on säästetty sekä viljan laatu on parempaa, kuten hankkeen tavoitteissa suunniteltiin.
- Rahallinen ja ajallinen säästöpotentiaali on selkeä. Mittauksista voidaan nähdä, että jopa 30 – 50 % energiansäätö on mahdollista saavuttaa. Lopputulos on yksinkertaista matikkaa, säästetään aikaa ja energiaa sillä, ettei viljaa tarvitse kuivata ylikuivaksi. Säästö on suhteellisesti suuri, koska viimeisen prosentin kuivaamiseen tarvitaan kaikista eniten aikaa ja energiaa. Näin kuivausaika on lyhyempi, sekä sähköä ja polttoainetta kulutetaan vähemmän ja kapasiteettia jää oikeaan työhön, hymähtää Sippola.
Jäykähköä byrokratiaa
Hankeprosessi koettiin välillä jäykäksi ja Sippola painottaakin, että mieluummin oltaisiin keskitytty pilotointiin pilotointiin byrokratian sijaan. Hankkeelle on tehty melko paljon raportointityötä ja dokumentaatiota, jota ilman hankkeen velvoitteita ei olisi tarvinnut tehdä.
- Eihän tää byrokratian osuus mikään namupala ollut, mutta insinöörivikaa koko porukassa, joten kiinnostava projekti kaiken kaikkiaan, naurahtaa Sippola.
Tällä hetkellä hankkeella on loppuraportti valmiina ja edessä olisi vielä ohjausryhmän kokous ja sen jälkeen tarkoituksena olisi päättää hanke. Parin vuoden aikana hanke on ollut esillä erilaisissa tilaisuuksissa Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Myös media on huomioinut hanketta julkaisemalla siitä artikkeleita, esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus julkaisi artikkelin viime vuoden alussa nettisivuillaan ja lehdessään.
Teksti: Ella-Mari Moisio / Maaseutuverkostopalvelut
Innovaatioryhmien kuulumisia
