Alajärveläisellä Ismo Rintalalla on johdettavanaan 60 lypsävän lypsykarjatila. Pihattonavetassa on 72 parsipaikkaa ja eläimet lypsetään lypsyasemalla. Navettaa pidettiin remonttien ajan niin sanotusti vajaalla miehityksellä. Tällä hetkellä on menossa lehmämäärän lisäys maksimimäärään.
Viljelyksessä on pääasiassa nurmea, joka korjataan lehmille ja tiineille hiehoille säilörehuksi. Metsätalous tukee tilan taloutta jonkun verran.
Tilan historia on melko lyhyt. Rintalan isoisä osti tilan aikoinaan, jonka jälkeen tila on siirtynyt sukupolvelta seuraavalle. Tilasta tehtiin maatalousyhtymä vuoden 2005 alusta, jolloin osakkaina oli Rintalan lisäksi hänen vanhempansa. Vuodesta 2012 tila on ollut täysin Rintalan nimissä.
Lypsylehmiä tilalla on pidetty alusta lähtien ja eläinmäärää on pikkuhiljaa kasvatettu nykyiseen. Laajennussuunnitelmia ei Rintalan mukaan ole.
Tilalla keskitytään tuotannon tehokkuuteen
Maidontuotantotilaa on tehostettu karsimalla turhat rönsyt pois peltotöistä ja navetan puolelta.
”Keskitymme pelkästään laadukkaan säilörehun ja maidon tuottamiseen”, Rintala kertoo.
Muutoksia on tehty etenkin navetassa. Nuorkarja on muualla kasvatuksessa ja siitä vapautunut tila on remontoitu ummessa oleville lehmille.
On myös tehty paremmat sairaskarsinat ja poikimaolosuhteita kehitetty. Ilmanvaihdon remontointikin koneellisesta painovoimaiseen paransi suunnattomasti eläinten oloja.
”Muutosten vaikutukset näkyvät kokonaisuudessaan vasta tulevaisuudessa, koska niitä on tehty vasta viime ja toissa vuoden aikana. Eläinten terveys on kuitenkin kohentunut hyvinkin nopeasti”, Rintala toteaa.
Kun eläinryhmiä on vähemmän navetassa ja eläinten terveys kohenee, on taloudellinenkin tehokkuus tullut näkyviin.
Avain muutokseen löytyi tilan ulkopuolelta
Ratkaisevassa asemassa tilan kehityksen kannalta ovat olleet muut viljelijät.
”Siitä se oikeastaan kaikki alkoi, kun lähti pois tilalta ja pääsi keskustelemaan toisten viljelijöiden kanssa. Sitä vain yllättävän nopeasti sokeutuu omalle toiminnalle.”
Rintala on ammentanut tietoa ja uutta näkökulmaa tilansa kehittämiseen yrittäjäopiston johtamiskoulutuksista. Hän on myös käyttänyt paljon neuvonnan palveluita olosuhdekartoituksissa ja muutenkin osallistunut aktiivisesti eri organisaatioiden järjestämiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin.
”Pitää osata olla vähän kriittinen itseään kohtaan ja hyväksyä, että kaikkea ei osaa tehdä itse. Niille alueille pitää sitten osata hommata ammattimaista apuvoimaa”, Rintala kuittaa.
Kannattavaan tilanpitoon johtamisen kautta
Tilanpidossa tarvitsee aina vain enemmän kokonaisvaltaista johtamista, talouden hallintaa ja toiminnan tehostamista, jotta pysyisi kilpajuoksussa mukana.
” Se, joka osaa parhaiten pitää tilan narut käsissään, pärjää vielä tulevaisuudessakin.”
Rintala kehottaakin rohkeasti miettimään omia visioita ja tavoitteita tilan tuottavuuden kehittämisessä.
”Kaikki maatilat ovat erilaisia, kuten myös niiden omistajat ja johtajat. Ei voida antaa selkeää sapluunaa, miten tilaa tulisi kehittää. Tietysti taloudellinen kannattavuus on kaiken a ja o, mutta siihen pääsemiseen on monta tietä.”
Maaseudulla on tilaa, rauhaa ja luonto lähellä. Lapsillekin on mukavat olosuhteet kasvaa. Rintala kannustaa taajamien asukkaita harkitsemaan maaseutua vaihtoehtona.
”Esimerkiksi maatalouteen tarvitaan päteviä tekijöitä myös muualta. Jos intoa alalle on, niin nykyään aina vain enemmän tulee tilaisuuksia hankkia valmis maatila”, Rintala muistuttaa.
