Vihreä kasvu -työryhmä löysi monin tavoin älykästä maataloutta

Qvidjassa luodaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan

Qvidjan tila on Paraisilla sijaitseva kokeilutila hiiltä sitovalle, Itämeri-ystävälliselle ja ravinteita kierrättävälle ruoantuotannolle. Oppaanamme toimi tilanhoitaja Pekka Heikkinen, joka antoikin meille varsin tuhdin katsauksen tilan historiasta ja toiminnan periaatteista. Keskustelu kävi vilkkaana koko nelituntisen ajan, jonka tilalla lopulta vietimme, ja ihmeteltävää ja ihasteltavaa riitti.

Tavoitteena kaikessa Qvidjan toiminnassa on löytää ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kohde on työryhmän toiminnankin kannalta ainutlaatuinen esimerkki, sillä kaikki Qvidjassa tehdään luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa silmällä pitäen. Urakassa auttavat hevoset, Hereford- ja Aberdeen angus -naudat, ylämaankarja ja lampaat. Qvidja on toiminut maatilana vuosisatoja. Elävälle ympäristölle ominaisesti sen rakennuskantaa on uudistettu ja täydennetty aikojen saatossa. Vanhin säilynyt rakennus pihapiirissä on 1400-luvulta peräisin oleva aito kivilinna.

Hiilensidonnan pioneereja

Opimme Heikkiseltä, että Qvidjan pelloilla pyritään hiiltä sitovaan luomuviljelyyn, jossa tuotantopanokset ovat uusiutuvia. Viljely on aloitettu laittamalla kaikki pellot nurmelle, jotta maan rakenne saadaan kuntoon. Nurmi käytetään eläinten rehuksi. Viljelykierrossa on monilajisella nurmiseoksella ja typensitojakasveilla tärkeä rooli: nurmikasvit ja typensitojakasvit parantavat maan rakennetta, ja tiheä nurmikasvusto pitää oheiskasvit - joita ennen kutsuttiin rikkaruohoiksi - kurissa. Qvidjassa pyritään säilyttämään maa kasvipeitteisenä ympäri vuoden. Maan muokkausta minimoidaan ja kyntämistä vältetään mahdollisimman paljon, koska se vapauttaa hiiltä maaperästä ilmakehään ja vähentää pellon kykyä sitoa hiiltä. Viljelykierron lisäksi on tärkeää huolehtia pellon vesitaloudesta, joten salaojituksia uusitaan, piiriojia perataan ja peltojen muotoilua parannetaan.

Metsää Qvidjan tilalta löytyy 687 hehtaaria. Metsissä ollaan siirtymässä jatkuvaan kasvatukseen. Kaikessa Qvidjan toiminnoissa halutaan lisätä luonnon monimuotoisuutta, niin metsien hoidossakin.

Jatkuva kasvatus on jaksollisen metsänkasvatuksen vastakohta: siinä metsän annetaan kasvaa niin, että avohakkuiden sijaan puusto kasvaa ja uudistuu jatkuvasti. Metsää hakataan yläharvennusperiaatteella, eli koko puuston sijaan vain suurimmat, taloudellisesti kypsät rungot hakataan. Pienemmät taimet tai puut jätetään metsään kasvamaan.

Qvidjan mailla laiduntaa hevosia, Hereford/Aberdeen angus naudat, ylämaankarjaa ja lampaita. Naudat laiduntavat nopeutetussa laidunkierossa, jossa suurehko lauma syö lyhyen aikaa tietyllä laidunlohkolla ennen kuin vaihtaa seuraavaan paikkaan. Näin eläin saa aina hyvää rehua syödäkseen ja lohko ehtii uusiutua ennen seuraavaa syöttökertaa. Lauma vaihtaa laidunkaistaa noin vuorokauden välein. Tästä menetelmästä on saatu mielenkiintoisia hiilensidontaan liittyviä tuloksia: oikein mitoitettu märehtijäiden määrä nurmella voi parantaa maaperän toimintaa.

Eläimet ovat tarpeellisia myös monimuotoisuuden ja tilakohtaisen toimivuuden kannalta. Niiden elämänlaatu pidetään tilalla korkeana ja ne saavat elää lajityypillistä elämää. Työryhmäläiset pääsivät tutustumaan mm. hevosille rakennettuun upeaan pihattotalliin, jossa hevosilla on käytössään ryhmäkarsinoita.

Edistyksellinen bioenergian tuottaja

Qvidja on myös tunnettu bioenergia tuottaja. Qvidjan bioener­gia­lai­tos­ko­ko­nai­suuden muodostaa viisi laitosta: puukaa­su­laitos, hake­läm­pö­laitos, biokaa­su­laitos, aurinkovoimala ja biome­ta­noin­ti­laitos.

Biometanointilaitoksessa, uuden­lai­sissa reak­to­reissa vuosi­tu­hansia metaania suolla valmis­taneet mikrobit muut­tavat hiili­diok­sidia ja vetyä metaa­niksi, jota voidaan käyttää liiken­ne­polt­toai­neena. Hiilioksidi voidaan ottaa talteen esim. biokaasulaitoksesta ja vety tuotetaan elektrolyysilaitteistolla, joka käyttää uusiutuvaa sähköä, esim. aurinkovoimalasta saatavaa sähköä. Biome­taanin tuotanto sekä reak­to­ri­myynti tapah­tuvat Q Power- bioener­giayhtiön toimesta. Q Powe­rilla on patentit ainut­laa­tuiseen suoma­laiseen keksintöön, jolla voidaan biolo­gi­sesti tuottaa reak­to­rissa metaania hiili­diok­si­dista ja vedystä sekä omana proses­sinaan synteesi- eli puukaa­susta käyt­tä­mällä suosta eris­tettyjä mikrobeja. Työryhmä pääsi tutustumaan myös QPowerin tehdastiloihin, ja siellä riittikin ihmeteltävää.

Toivon tilalla harjoitetaan fiksua älymaataloutta ja pidetään huolta ympäristöstä

Työryhmä ehti opintomatkallaan vierailulle myös Toivon tilalle Ammakolle. Siellä isäntä Olli-Pekka Ruponen otti meidät lämpimästi vastaan ja esitteli monin tavoin luonnon monimuotoisuutta edistävän tilan toimintaperiaatteita sekä tilan arjessa harjoitettavaa käytännön älymaataloutta. Tilan peltoviljelyssä oleva pinta-ala on noin 80 hehtaaria, josta noin neljäsosa on vuokrattua. Tuotantokasveina ovat nykyään syysviljakasvit, syysrapsi ja kumina. Peltojen kasvipeitteisyys on tuonut maisemankin kannalta valtavan muutoksen - enää eivät isot peltoalat ole syksyisin yhtä sysimustaa mattoa. Vesistön suojakaistoja ja kesantoreunoja pelloilla on ollut jo vuosikymmenten ajan, ja lisäksi osa lohkoista on monimuotoisuuden kannalta tärkeinä mesikasvikesantoina. Näiden monimuotoisuuslohkojen pinta-ala on yhteensä noin 10 % koko viljelyalasta.

Metsää tilalla on noin 40 hehtaaria, ja niillä sijaitsee myös puroja ja kallion jyrkänteitä, jotka ovat metsäluonnon kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä, ns. mete-kohteita. Onkin luontevaa että 8,2 hehtaaria metsästä on metsätalouden ympäristötuen sopimusalaa, ja tämä osa metsästä on vapaaehtoisesti suojeltua. Ala säilytetään täysin koskemattomana eikä metsänhoidollisia toimenpiteitä alueella suoriteta. Suojelualueen vieressä sijaitsee myös vesieliöille ja linnuille tärkeä kosteikkolampi

Älymaatalous näkyy Toivon tilan arjessa monin tavoin. Ruponen on tehnyt edistyksellistä työtä soveltamalla uunituoretta digitalisaatiota omiin käytössä oleviin laitteisiin – takana on lukemattomia testaustunteja! Työ on tuottanut tulosta, ja isäntä esitteli työryhmäläisille mm. viljakuivuria, jota tilalla on kehitetty ekologisemmaksi ja resurssitehokkaammaksi ottamalla käyttöön kuivauksenohjaus, jonka perusidea on optimoida kuivauksessa käytetty ilmamäärä, koska sen avulla voidaan vähentää lämmityksen tarvetta ja säästää polttoainetta. Ruposella on käytössään myös kuivuriin liitetty etäseurantaohjelma, jolloin kaikki tarpeelliset tiedot ja hälytykset kulkevat kätevästi puhelimeen ladatun sovelluksen mukana. Turhat käynnit kuivurilla vähenevät ja tieto kuivauksen kulusta on reaaliaikaista. Myös viljan pienen testierän kosteuden tarkistusmittaus onnistuu kädenkäänteessä. Lisäksi saimme ihmetellä traktorista löytyvää ajoavustinta, joka auttaa kylvön tarkkuudessa tarpeen tullen rattia pyörittämällä.

Työryhmän puheenjohtaja Timo Junnila summaa, että kaiken kaikkiaan opintomatka oli erinomaisen onnistunut ja sai paljon keskustelua aikaiseksi. - Oli hienoa päästä tutustumaan tarkemmin Qvidjassa tehtyyn monipuoliseen kokeilu- ja kehittämistyöhön maan rakenteen ja hiilensidonnan osalta. Mieleen jäi myös tilan energiaomavaraisuus, ihmeellistä, että siellä voidaan tuottaa jopa omaa sähköä!

Pääkuvassa vasemmalta Vihreä kasvu -työryhmän jäsenet: Paula Nykänen, Susanna Lahnamäki-Kivelä, Noora Fager-Pintilä, Tuija Kallio, Timo Junnila, Tuomas Metsäniemi, Martina Candolin, Elisa Malin ja Antti Unnaslahti.