Innovatiivista tekemistä voi olla myös pienet oman alueen hyväksi tehtävät asiat

– Nyt hypetään startup-yrityksiä ja niiden luomaa teknologiaa, kuten applikaatioita. Innovatiivista tekemistä voi olla myös pienemmät oman kunnan tai kaupungin hyväksi tehtävät asiat, jotka hyödyttävät paikallisia ihmisiä. Pyörää ei tarvitse aina keksiä uudestaan. Pitäisi kehittää niitäkin asioita, joita pidetään itsestäänselvyytenä. Ongelmana on vanha ajattelu, tehdään niin kuin on totuttu. Arkipäiväisiäkin asioita muuttamalla voidaan luoda esimerkiksi uusia työpaikkoja.

Mies on sitä mieltä, että myös itseään pitää kehittää. Hän on aina harrastanut musiikkia ja soittaa useita soittimia. Pääinstrumentti on rummut.

Toivola uskoo suuntautuvansa jollakin tavalla ympäristö- ja luonnonvara-alalle. Hän pyrkii opiskelemaan kauppatieteitä. Ajatuksissa on, että ehkä 10 vuoden päästä voisi johtaa omaa yritystä.

– Minua kiinnostaa oman firman kehittäminen, oli se sitten iso tai pieni. En kuitenkaan ota yrittäjyyttä tavoitteeksi. Uskon enemmän ajautumiseen kuin pitkälle tehtyihin suunnitelmiin. Asiat aina muuttuvat. Joku visio on kuitenkin oltava.

Nuorta voimaa Ravakan hallitukseen

Keväällä 2016 Laitilan lukiosta ylioppilaaksi valmistunut Toivola valittiin marraskuussa Leader-tukia myöntävän Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan hallitukseen.

– Toiminnanjohtaja Ulla Kallio kysyi, kiinnostaisiko ottaa vastaa vastuutehtäviä ja tulla mukaan hallitustyöhön. Vastasin, että tietysti. Ihmisen täytyy olla aktiivinen. Tässä auttaa, että kehittää jotakin - on se sitten yritys, yhteisö tai jokin muu projekti, Toivola sanoo.

Leader-ryhmän hallituksen jäsenet pääsevät suoraan vaikuttamaan siihen, millaisia projekteja EU:n maaseuturahastosta alueella tuetaan. Kyse on siis vastuullisesta hommasta.

Toivolan vanhemmat ovat opettajia. Aktiivisen yhdistystoiminnan ja yhteisöllisyyden malli on osin tullut kotoa. Siitä, että yhteisiin asioihin vaikuttaminen alkoi kiinnostaa, Toivola syyttää kuitenkin työnantajaansa Jätehuolto Helistölä Oy:tä. Hän päätyi yritykseen kesätöihin kolme vuotta sitten ja työskenteli siellä myös viime syksyn.

– Pääsi enemmän tutustumaan alueen elinkeinorakenteeseen ja mahdollisuuksiin. Yrityksen toimintaa seuratessa on huomannut, että erilaisiin epäkohtiin voidaan tarttua ja löytää ratkaisuja.

Toivolalla on taipumusta ennakkoluulottomaan ajatteluun. Ravakka tuli Toivolalle tutuksi, kun hän haki ystäviensä kanssa Nuoriso-Leader-tukea ravinnekierrätykseen liittyvän kokeilun toteuttamiseen. Enempää 3 nuoren miehen kekseliäästä projektista ei voi vielä paljastaa.

Lauri Toivola työskenteli kesän ja syksyn Jätehuolto Helistölä Oy:ssä, jolloin mm. kesätapahtumista tutut vessat tulivat liiankin tutuiksi. Nyt hän suuntaa Niinisaloon armeijan leipiin.

Ravakan paikallisen kehittämisen Loisto-strategiaan Toivola ehti tutustua jo Nuoriso-Leader-tukea haettaessa, ja hän odottaa hallituspestin alkua. – Mielenkiintoista nähdä, millaisia on eri hankkeiden toteutusprosessit, ja miten ne kehittyvät. Oppii eri strategioista.

– Maaseudulla on paljon potentiaalia, erilaista potentiaalia kuin kaupungeissa, kaikki tulisi saada käyttöön. Suunta ylöspäin on pienten asioiden summa. Ei saisi ajatella, ettei täällä tapahdu mitään, ei voi tehdä mitään. Siihen voi itse vaikuttaa, kun tekee vaan.

– Monesti kuulee sanottavan, että EU on ainoastaan pahasta. Onhan siitä hyötyäkin. Helpompi aloittaa projekteja, kun siihen on näin tarjolla rahaa. On hyvä, että on tällainen taho.

3 asiaa, joihin Lauri haluaisi vaikuttaa

1) Asenteet.

”kannustavuuden ilmapiiriä tulisi vaalia. Paljon hyviä ajatuksia hautautuu, kun toisten pelätään suhtautuvan uuteen näkemykseen liian kriittisesti ja negatiivisesta näkökulmasta. "Kannusta, kehitä - älä kumoa!"

2) Yhteishenki.

Diversiteetti on myös voimavara. Eri näkemykset tulee aina ottaa huomioon – erilaiset taustat omaavat ihmiset voivat jakaa kokemuksensa. Näin tunnistetaan paremmin mahdolliset vältettävät riskit sekä uuden mahdollisuudet.

3) Uuden etsintää ja kaiken vanhan tehostamista. Summaa kaksi edellistä yhteen.