Skeittipuiston ansiosta elämä maistuu Aapo Pääkölle ja Atte Koposelle, 15. “Kyllähän täällä viihtyy todella hyvin. Nyt on ainakin jotain tekemistä, ettei vain notku kylillä ja aiheuta pahennusta”, Aapo virnistää. Sodankyläläiset suhtautuvat poikien mukaan skeittaamiseen positiivisesti. “Onhan se hyvä homma kaikkien mielestä, että nuorilla on harrastuksia”, Atte lisää.
Betonipuisto on houkutellut myös uusia harrastajia lajin pariin. “Tuossa vieressä Miro ja Miko ovat aloittaneet sen jälkeen kun parkki saatiin”. Tyttöskeittaajia ei ole juuri näkynyt, mutta poikien mukaan tyttöjen löytäminen lajin pariin “olisi tietenkin hieno juttu”. Aapo ja Atte olisivat valmiit opettamaan kiinnostuneille lajin alkeita skeittipuistossa, esimerkiksi viikoittaisella vuorolla.
Sopii kaikille, lajista riippumatta
Aapon ja Aten mielestä skeittaus sopii harrastukseksi kaikille. Pojat kertovat, että Sodankylän skeittipuisto on toiminut monelle ensimmäisenä harjoituspaikkana. Vaikka puistosta löytyy muotoja, jotka tarjoavat haastetta loppuelämäksi, riittää myös aloittelijoille riittävän pieniä suorituspaikkoja, kuten keskellä puistoa sijaitseva “tulivuori”.
Rauha säilyy puistossa hyvin, vaikka skeittipuistossa harrastetaan eri lajeja: skeittausta, scoottausta, rullaluistelua ja bmx-pyöräilyä. Ainoastaan puiston sotkijat ärsyttävät skeittaajia. Rauli Kangas, 41, skeittaa puistossa 7-vuotiaan poikansa kanssa. “Penskoille pitäisi järjestää jotain ohjattua toimintaa, jossa opetettaisiin pelisääntöjä ja näytettäisiin mihin on turvallista mennä”, mies pohtii.
Betonipuisto on ylivertainen
Uusi puisto saa skeittaajilta ylistävät arviot. Aapo kertoo pitävänsä erityisesti siitä, että kaarevia muotoja riittää ja niitä on päässyt opettelemaan. Rauli kiittelee sitä, että koko ajan löytyy uusia linjoja skeitattavaksi. Se kehittää. “Aapokin skeittaa ihan eri tasolla kuin viime kesänä”, Rauli huomauttaa.
Betoni on harrastajien mielestä ylivertainen materiaali: se on kestävää, siitä ei lähde meteliä, eikä se vaadi juuri kunnostamista. Sileällä betonilla on mukavaa rullata, sillä asfaltti menee näillä leveysasteilla nopeasti karkeaksi. Betoninen skeittipuisto on myös turvallinen, sillä mistään ei törrötä nauloja tai ruuveja.
Pohjoisen talvi on pitkä ja skeittiharrastus joutuu silloin pääosin tauolle, koska lähin sisähalli sijaitsee Torniossa. “Pieni miniramppi riittäisi talven yli, jos sille jostain löytyisi tilat”, selittää Atte ja kysyy miten asiaa voisi alkaa viedä eteenpäin.
Unelmasta totta, yhteisvoimin
Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari kertoo Sodankylän nuorisovaltuuston yrittäneen jo pitkään esittää kunnalle kunnollisen skeittipuiston rakentamista. “Asia nousi uudelleen esiin kunnan ja Leaderin neuvotteluissa. Hankkeen liikkeelle saamiseksi Leader otti alkuvaiheessa kopin”, Talvensaari kertoo.
Talvensaaren mukaan suurin haaste oli yksityisen rahoituksen ja talkootyön saaminen Leader-rahoituksen vastineeksi. “Siksi aloimme yhdessä kunnan kanssa pyörittämään haastekampanjaa, jolla rahaa kerättiin yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Nuorisovaltuusto keräsi rahaa ja myös nuoret innostuivat talkoilemaan skeittipuistoon.”
“Järjestimme yhdessä nuorisotoimen kanssa tilaisuuksia, joissa nuoret pääsivät ideoimaan puistoa”, Talvensaari muistelee. Tärkein toive oli, että puisto rakennettaisiin juuri betonista, ammattitaitoisesti. Aapo ja Atte kiittävät päättäjiä, että tekijäksi valikoitui suomalainen Concrete Proof. “Ne jätkät ovat itsekin skeittaajia. Vain skeittaajan silmä näkee mikä toimii”, Aapo toteaa.
“Uskon hankkeen vahvistaneen nuorten positiivista mielikuvaa kotiseudusta, kun sekä kuntapäättäjät että yrittäjät ja paikalliset asukkaat olivat tässä mukana. Hankkeen toteutuminen myös osoitti nuorisovaltuustolle, että sen toiminnalla on oikeasti merkitystä”, toteaa Talvensaari.
Yöttömän yön skeittaus – matkailuvaltti?
Puistossa on vieraillut skeittaajia ympäri maailmaa. Aapon mukaan kaikki ovat tykänneet, eikä hän ole kuullut puistosta mitään negatiivista. Ulkopaikkakuntalaisista eniten käy rovaniemeläisiä sekä Ruotsin kaivoslaisia. Aapon mukaan harrastus yhdistää ja vieraiden kanssa löytyy aina juttua kunhan joku kielitaituri tulkkaa. Itse pojat juttelevat “sen verran mitä ossaa”. Skeittaus kehittää toisin sanoen myös kielipäätä!
Tapahtumat voisivat tuoda lisää käyttöä ja näkyvyyttä puistolle. Aapon ja Aten mukaan skeittitapahtumia on suunniteltu syksylle yhteistyössä Sodankylän nuorisotoimen kanssa. Rauli puolestaan kertoo itsekin ehdottaneensa lyhytelokuvakilpailua skeittipuistoon liittyen. Ensi-ilta ja oheistapahtuma sopisi hänestä hyvin Elokuvajuhlien ohjelmistoon. Keskiyön skeittijamit – ei yhtään pöljempi idea!
Teksti: Simo Vilhunen
Kuvat: Simo Vilhunen
