Ilmastonmuutos on jo vakiintunut kahvipöytien keskustelunaihe. Vaikka se saattaa monesta tuntua vielä kaukaiselta, ei enää juuri kiistellä siitä, onko muutos totta. Keskustelu on siirtynyt ratkaisujen etsimiseen.
– Muutos vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin. Mutta erityisesti maanviljelijöiden maailmassa, joka on luonnonolosuhteille ja niiden muutoksille altis, olosuhteiden muutokset konkretisoituvat Viime vuosien vaikeat sääolot ovat esimerkkejä siitä, että sopeutumiskykyä monenlaisiin muutoksiin tarvitaan, Luonnonvarakeskuksen Riitta Savikko sanoo.
Ilmaston lisäksi myös siihen liittyvä keskustelu on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Koko yhteiskunnan intressi on, että suomalaisilla viljelijöillä on muutoksen vaikutusten kanssa elämiseen tarvittava tieto ja taito.
Tähän tähtää myös Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke, joka välittää tietoa ilmastonmuutokseen varautumisesta. Hanke kiinnittää huomiota sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sen vaikutuksiin sopeutumiseen.
– Maataloudessa tarvitaan nyt muutoskestävyyttä. Sitä, että selvitään muutoksesta kuivin jaloin ja vielä omasta hyvinvoinnistakin huolehtien, Savikko muistuttaa.
Onneksi viljelijät ovat tottuneita ratkaisemaan ongelmia.
–Maataloudessa on tuttua toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Ilmastonäkökulma on yksi näkökulma lisää oman tilan kehittämispohdintoihin. Suomalaisilla maatalousyrittäjillä on rutkasti substanssiosaamista, jonka voi valjastaa voimaksi, Savikko kiittelee.
Viljelijä onkin tilansa toimitusjohtaja ja erikoisasiantuntija, joka tuntee strategiansa ja peltojensa tarpeet parhaiten.
– Yhden koon kenkiä ei ole olemassa. Siksi on mietittävä tarkkaan, mikä sopii juuri omalle tilalle ja omaan tilanteeseen. Muutoksen kanssa pärjää parhaiten, kun ei tuskastele sitä mihin ei voi vaikuttaa, vaan keskittyy siihen, mitä on tehtävissä, Riitta Savikko pohtii.
Käytä hyödyksi vanhaa, kehitä uutta
Monet ilmastoviisaat ratkaisut ovat Savikon mukaan ihan arkisia asioita, vaikka viljelijöiden tietoisuus toki vaihteleekin. Esimerkiksi uusiutuva energia tai peltojen käyttäminen hiilinieluna ovat osalle tuttuja juttuja, osalle taas eivät.
– Haluamme tuoda tutkimustiedon ja monihyötyiset arjen ratkaisut lähemmäs viljelijää. Jotkut niistä ovat ikivanhoja ja laajalti tunnettuja konsteja, kuten palkokasvien käyttö viherlannoituksessa. Paljon on kiinni ihan jokapäiväisistä toimintatavoista ja oikein ajoitetusta tekemisestä, Riitta Savikko kertoo.
Muuttuva ilmasto voi olla myös mahdollisuus kehittää uutta. Kehittämisen on kuitenkin oltava pitkäjänteistä, jotta tila voisi tuottaa tulevaisuudessakin.
– Keskilämpötilojen noustessa saattavat eteläiset lajikkeet houkutella. Niitä ei kuitenkaan voi ottaa käyttöön tuosta vain. Valaistusolot eivät Suomessa nimittäin muutu miksikään, Savikko toteaa. –Jatkossa peltojen kasvukunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää, sillä siitä maaperästähän on oikeastaan kiinni koko tuotannon onnistuminen, hän lisää.
Tutkimusten mukaan viljelykierron monipuolistaminen parantaa kasvukuntoa ja auttaa muissakin haasteissa, kuten tautien hallinnassa.
Ota neuvosta vaari
Riitta Savikko neuvoo kuulostelemaan muiden kokemuksia ja tekemään yhteistyötä muiden viljelijöiden kanssa.
– Välillä kannattaa pysähtyä miettimään, miksi jotakin asiaa tekee. Toimiiko tietyllä tavalla vain vanhasta tottumuksesta. Välillä voi pohtia, onko toimintatapa paras mahdollinen tai olisiko mahdollista pienessä mittakaavassa kokeilla jotakin toista tapaa. Tietoa toiminnan kehittämiseen on tarjolla, kun siihen huomataan tarttua, Savikko muistuttaa.
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke järjestää eri puolilla maata työpajoja ja tapahtumia, joissa tutkijat ja alan edelläkävijät tuovat viljelijöiden käyttöön ajankohtaista tutkimustietoa ja omia kokemuksiaan. Lisäksi saatavilla on muun muassa tietoa nettisivuilla ja webinaareja. Lue lisää ilmastoviisaasta viljelystä (www.ilmastoviisas.fi).
2.1.2018
