Kilpailukykyneuvonta on viljelijöille tarjottavan Neuvo2020-neuvonnan tuorein osa-alue. Viljelijä saa neuvojalta apua maatilansa kannattavuuden kehittämiseen ja esimerkiksi yhtiöittämisen suunnitteluun tai markkinoinnin kehittämiseen. Tärkein kohderyhmä ovat taloudellisissa vaikeuksissa olevat tilat, mutta mikä tahansa tila voi hyödyntää neuvontaa.
– Neuvontakäynneillä on noussut pinnalle muun muassa kassanhallinta ja tuotannon kehittäminen, mutta myös työvoiman riittävyys ja yrittäjän oma jaksaminen. Aiemmin nämä jaksamisasiat on pidetty pitkälti sisällä, mutta nykyisin siitäkin onneksi uskalletaan puhua, Pikkarainen sanoo.
Kilpailukykyneuvonnassa hän kartoittaa tilanteen kokonaisvaltaisesti. – Numerot katsotaan tietysti aina, mutta myös tuotannollinen puoli eli eläimet, pellot ja käytettävissä oleva työvoima. Samalla neuvojakin tutustuu tilaan syvällisemmin, Pikkarainen sanoo.
Neuvonta on panostus tulevaisuuteen
Yrittäjä maksaa palvelusta vain arvonlisäveron osuuden. Vuoteen 2020 mennessä voi kukin maatalousyrittäjä hyödyntää neuvontaa 7000 eurolla. Kilpailukykyneuvonnan lisäksi apua voi saada myös 30 muustakin aihealueesta.
– Neuvonta on toki tilalliselle edullista, mutta tärkein syy neuvojan käyttämiselle on kuitenkin tulevaisuus. Jotta pystyisi kehittymään ja kehittämään, on pysyttävä jatkuvassa liikkeessä. Ammattitaitoinen neuvoja tuo pöytään ulkopuolisen näkemyksen ja auttaa näkemään asiat selkeämmin, Pikkarainen kertoo.
Tilan tulevaisuus ja pitkän ajan investoinnit ovat tavallisimpia keskustelun aiheita neuvojan kanssa. Myös tulojen ja menojen tasapainottamisesta riittää Pikkaraisen mukaan puhetta.
– Pyrimme kaivamaan esille sen, mitä yrittäjä itse haluaa tehdä esimerkiksi 5–10 vuoden päästä. Kirkastamme ja määrittelemme yhdessä konkreettisia tavoitteita. Ja tietysti kartoitamme myös mitä pitäisi tehdä, jotta tavoitteisiin ylletään, Juho Pikkarainen sanoo.
Kartoita vaihtoehdot neuvojan kanssa
– Neuvo2020-järjestelmää voi käyttää esimerkiksi maatilan toiminnan ja kannattavuuden kokonaisvaltaiseen arviointiin tai maksuvalmiuteen liittyvien asioiden suunnitteluun ja kehittämiseen, Pikkarainen kertoo.
Tämän lisäksi järjestelmän puitteissa tehdään kehittämissuunnitelmia ja selvitellään esimerkiksi erilaisten investointivaihtoehtojen tai yhtiöittämisen vaikutuksia. – Voimme olla avuksi myös sukupolvenvaihdokseen liittyvien laskelmien teossa, muistuttaa Pikkarainen.
Neuvonnan lopputuloksena on aina kirjallinen dokumentti, johon yrittäjä voi palata myöhemmin päätöksiä tehdessään. – Kassabudjetti, maksuvalmiuslaskelmat, kannattavuuslaskelmat sekä strategia ja tuotantosuunnitelmat, Juho Pikkarainen listaa neuvonnan lopputuloksia.
Viljelijä tekee päätökset aina itse, mutta neuvonnasta saa varmistusta ja vaihtoehtoja omille ajatuksilleen.
19.12.2017
