Pohjoissavolaisen maatalousneuvoja Pasi Eskelisen mukaan energiaa kuluu lähinnä sähkönä ja polttoöljynä, joiden kulutusta on helppo seurata. Toimiva indikaattori on esimerkiksi vuotuinen sähkönkäyttö tuotettua maitolitraa tai lihakiloa kohden.
– Maitotiloilla tavoitetaso on 0,13-0,25 kWh litraa kohden. Rahaksi muutettuna se tarkoittaa noin 1,5 senttiä litraa kohden, joka vastaa puolestaan kahta, kolmea prosenttia tilan tyypillisistä ostopanoksista, Eskelinen toteaa.
Valaistus ja ilmanvaihto suurimmat sähkösyöpöt
Vanha loisteputkivalaistus saattaa viedä kolmanneksen koko tilan kuluttamasta sähköstä. Päivitys LED-valaistukseen on helppo tehdä ja maksaa 5000–10 000 euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika on noin 5–10 vuotta – säästöä kertyy siis tonnin verran vuodessa.
– Usein valaistusremontti tulee vastaan viimeistään sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Ilmanvaihdon käyttämän energian vähentäminen on puolestaan hankalampi asia, sillä se vaatii usein muutoksia rakenteisiin, Eskelinen sanoo.
Uudenaikaisista rakennuksista poistetaan ainoastaan eläinten tuottama lämpö ja kosteus. Vanhemmat, ennen 2000-luvun alkua rakennetut navetat yleensä tuhlaavat energiaa.
– Ensin ilmaa lämmitetään, jonka jälkeen siitä poistetaan eläinten tuottamaa kosteutta ja hankkiudutaan eroon ylimääräisestä lämmöstä. Näissä navetoissa on ympäri lämpötila vuoden 10–15 astetta ja energiaa menee paljon harakoille, Eskelinen kertoo.
Eläinten lämpö hyötykäyttöön
Yksi lypsävä tuottaa lämpöä noin 750 W, sata lehmää ja nuorkarja jo 100 kW tunnissa. Se on enemmän kuin tarpeeksi navetan lämmittämiseen.
– Nykyaikaiset navetat käyttävät eläinten lämmön hyödykseen, eikä muuta lämmitystä juuri tarvita.
Jokainen eläin vaatii kuitenkin yli 100 m3 ilmaa tunnissa, jolloin myös ilmanvaihdon on oltava tehokas. Lämmön ohella karja tuottaa ilmaan myös kosteutta, joka sekin on saatava ilmasta pois.
– Painovoimainen ilmanvaihto on energiatehokas, muistuttaa Eskelinen.
Lämpimän veden kulutus ja ruokinta
Maitotilalla kuluu paljon lämmintä vettä laitteiden ja maitosäiliöiden pesuun. Lisäksi maito pitää jäähdyttää – tästä syntyy helposti talteen otettavaa lämpöä.
– Jo 20 pään karjalle alkaa lämmön talteenotto olla toimiva tapa säästää energiaa, Eskelinen sanoo.
Investointi on melko pieni ja tulee maksettua muutamassa vuodessa takaisin karjan koosta riippuen. Isompi karja merkitsee enemmän maitoa ja enemmän talteen otettavaa lämpöä.
– Monet ajattelevat myös, että sähköinen ruokinta kuluttaa paljon energiaa verrattuna esimerkiksi apevaunuruokintaan. Helposti kuitenkin unohtuu itse navetta – sähköisellä ruokinnalla toimiva navetta on pienempi ja halvempi, koska sinne ei tarvitse ajaa traktorilla sisälle, Pasi Eskelinen toteaa.
Käytä etu hyväksesi, pyydä neuvoja paikalle
Omalle tilalle sopivimmat tavat säästää energiaa voi kartoittaa Neuvo 2020 -neuvojan avulla. Neuvonta rahoitetaan maaseutuohjelmasta ja viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus. Jokainen maatila voi käyttää neuvojan palveluita yhteensä 7000 euron edestä vuoden 2020 loppuun mennessä. Yhden neuvontatapahtuman kustannus voi olla enintään 1500 euroa.
– Työ alkaa yleisellä kartoituksella, joka hoidetaan useimmiten puhelimitse. Seuraavaksi vuorossa on vierailu tilalla, jolloin tutustutaan tuotantoon ja tavoitteisiin. Samalla käydään läpi energiansäästön kannalta merkitykselliset yksityiskohdat, kuten lamppujen lukumäärä, koneiden tehot sekä maidontuotannon taso ja eläinten määrä. Pohdimme myös mahdollisuutta aurinko- ja tuulienergian käyttöön ja tarkastelemme viljelyalan suhdetta polttoöljyn kulutukseen ja pelloille levitetyn urean määrään. Lopputuloksena on raportti, jossa on listattu niin kulutuskohteet kuin niiden säästöpotentiaali sekä arviot vaadittavista investoinneista, Pasi Eskelinen listaa.
